Kaupallinen yhteistyö Niki Strbianin kanssa.
Ootte ehkä huomanneet ison harppauksen eteenpäin blogini kuvien laadussa? Saatte kiittää tästä parannuksesta Niki Strbiania, joka on ne upeimmat kuvat ottanut. Osa kiitosta kuuluu myös Nikin online-kurssille nimeltä How to photograph your baby, jonka avulla olen itsekin oppinut kiinnittämään eri kuvauselementteihin huomiota.
Postauksessa esimerkkejä omista tyypillisistä kuvistani (ennen kurssia) ja Nikin kuvia.
Eikä tämän blogin tarkoitus tai teema varsinaisesti vauvani olekaan vaan äitiys ja siihen kompastellen kasvaminen.
Oman mausteensa minun ja Kipsun kuvauksiin tuo se fakta, että en halua kuorruttaa blogiani vauvani kasvokuvilla tai tarkoilla tarinoilla kehitysaskeleista. Eikä tämän blogin tarkoitus tai teema varsinaisesti vauvani olekaan vaan äitiys ja siihen kompastellen kasvaminen. Ollaan mieheni kanssa hyvin samoilla linjoilla, mitä sosiaaliseen mediaan haluamme lapsestamme jakaa. Hän avasi omaa näkemystään jo aiemmin.
Onhan esimerkiksi Instagramiini eksynyt tarkoituksellisia sattumia, joissa vauvan kasvot näkyvät, mutta nyt 1. vuoden maagisen rajapyykin jälkeen, sattumatkin jäävät oman koneen kansioihin. Mielestäni 1-vuotiaana vauvat ihan oikeasti alkavat näyttää jo itseltään! Ei olla enää niin ruttuisia tai pyöreitä, vaan muka niin isoja lapsia. Huomaan sen jo Kipsun ikätovereistakin!
Tarkoitus tällä rajauksella on oikeastaan se, että Kipsu ei osaa vielä itse päättää, mitä hänestä nettiin laitetaan. Emmehän me tiedä, onko vauvamme mielestä kiva löytää tulevaisuudessa lukemattomia naamakuvia itsestään netin syövereistä tai tietoja siitä, koska hän oppi vaikka kierimään. Näin siis ajattelen nyt, mutta mitäänhän ei ole kiveen hakattu ja koska olen nainen, voin koska tahansa muuttaa mieleni! En kuitenkaan koskaan ole tuominnut niitä, jotka lisäävät lapsiensa kuvia someen. Tykkään katsella vauvojen kuvia ja onneksi kaikki eivät ajattelekaan kuin me! Somehan olisi pirun tylsä paikka, jos ajattelisi!
Näistä periaatteista huolimatta tykkään silti kuvata vauvaani ja ihan niitä kasvokuviakin, vaikka siinä olenkin aivan surkea. Kotikansioissammehan meillä tietenkin on “normaaleja” kuvia Kipsusta, mutta Niki Strbianin online-kurssin jälkeen niidenkin taso on vihdoinkin parempaa. Jaan alle muutaman tipsin, joilla toinenkin minun kaltainen peruna pääsee jo hyvään alkuun!
- Valokuvaajan paidan värillä on väliä! Esimerkiksi punainen paita kuvaajalla saa kuvattavan naaman helposti näyttämään samalta kuin mun suomalainen valkoinen ihoni toukokuun helteiden jälkeen.
- Valokuvattavan vaatteilla, taustan väreillä ja niiden yhteensopivuudella on myös iso merkitys
- (Auringon) Valo muuttaa kuvan luonnetta isosti, joten valitse kuvakulma tarkasti.
Nikin verkkokurssi on myynnissä hänen nettisivuillaan ja rehellisyyden nimissä täytyy myöntää, että olin alkuun hyvin epäileväinen. Siis toki tiedän, että kuvata en osaa, mutta en uskonut verkkokurssin voivan auttaa minua. Puhumattakaan siitä, että eihän mulla ole “kameraa” vaan 99%:ia kuvista on puhelimella otettuja. No, väärässä olin. Lyhyissä ja ytimekkäissä videoissa on paljon hyviä vinkkejä ja esimerkkikuvia, joista tällainen yksinkertainenkin kaveri tajuaa pointit. Niin joo – etkä tarvitse kameraa, vaan kurssi on tarkoitettu (myös) puhelinkuville! Voin siis aidosti ja vilpittömästi suositella sitä!
Omat lemppariopit olivat tarkennukseen liittyvät, joista en ole aiemmint tajunnut hönkäsen pöläystä! Huomaatte varmaan eron, minne alla olevissa kuvissa on tarkennettu?
Toivottavasti siis saatte jatkossa katsella laadukkaampaa kuvitusta tässäkin blogissa, vaikka vauvani kasvot eivät kokonaisuudessaan näkyisikään 🙂
psst! Täältä voit lukea Isäkuukausien näkökulmaa asiaan!
Mulla oli esikoisen kanssa ihan sama juttu, en koskaan julkaissut kasvokuvia minnekään, enkä vieläkään hänestä. Vauvavuoden jälkeen päädyin samaan päätelmään kuin sä, eli että alle 1-vuotiaana ei oo vielä ihan omat piirteet kehittyneet 🙂 Siksi vauvasta kasvokuvat loppuu mun blogissa myös vauvavuoden päätyttyä. Sitten pitääkin alkaa opiskelemaan valokuvausta 😀 Kiitos siis kurssivinkistä, hyviä tuloksia sulla!
Hullua kuinka paljon ne voikaan ihan yhtäkkiä muuttua! Tää oli kyllä todella hyvä verkkokurssi ja varsinkin tälläselle vähän tylsemmällekin penaalin kynälle selkeä ;D
Olen tätä asiaa useasti pohtinut. Olen miettinyt onko ok laittaa lapsen kuvia someen. Jossain kohtaa tulin siihen tulokseen, että niin kauan kuin lapsi on kuvassa edukseen ja pidän kuvasta voin laittaa. Sen päätöksen tein etten koskaan tule laittamaan emojia kasvojen tilalle. Siinä kohtaa kun tulee tarve laittaa emoji, en laita koko kuvaa lainkaan. Ja valokuvaukurssille iso peukku. Kyllä ne kannattaa ihan omaan valokuva-albumiakin ajatellen.
“Sen päätöksen tein etten koskaan tule laittamaan emojia kasvojen tilalle. Siinä kohtaa kun tulee tarve laittaa emoji, en laita koko kuvaa lainkaan.” – Aamen! Tismalleen samaa mieltä.
Nämä sun kuvat onkin kyllä todella upeita. Ja jokainen saa päättää, näyttääkö vauvansa tai lapsensa kuvia blogissaan. Jos päätyy tähän kuin sinä, nämä vinkit on varmasti kultaakin arvokkaampia. Onnittelut hienoista kuvista.
Kiitos! 🙂 Joo, kyllä Niki on maineensa ansainnut! 🙂
Tosi hyviä pointteja tuosta vauvan kuvista netissä. Paljon on tuo aihe itselläkin askarruttanut.
Tuo kuvaaminen on mun bloggaamisen suuri haaste. Sitä pitää alkaa opiskella, jos joskus aion saada oikeasti laadukkaita kuvia blogiini.
Mulla on kyllä sama akilleen kantapää! Ei oo jotenkin jaksanut nähdä sitä vaivaa, että opiskelee asiaa. Siks olikin kyllä hyviä tollaset napakat, lyhyet, videot esimerkkeineen 🙂
Meillä miehen kanssa keskusteltiin asiasta, koska itse tykkään laittaa kuvia lapsista blogiin ja muutenkin someen ihan kasvot näkyvissä. Päädyimmekin ratkaisuun, että lapset ovat nyt somessa ja blogissa sekä omilla kavoillaan että nimillään. Se helpottaa kirjoitusprosessiakin niin paljon.
Mutta siis nämä sinun kuvat! Ihan huima kehityskaari on tapahtunut tässä lyhyen ajan sisään. Mulla on itselläni siis kamera, jota en vieläkään osaa kunnolla käyttää ja harmittaa ihan vietävästi. Pitääpä tutkia jotain nettikurssia, jos siitä olisi apua.
Mun täytyy ihan rehellisyyden nimissä tunnustaa, että annoin mun kameran eteenpäin koska en vaan tajua siitä mitään! Toi kurssi on just siks täydellinen, koska siinä annetaan esimerkit ja vinkit myös kännykällä kuvaamiseen ?
Ja kiitos! Mä kyllä haluaisin laittaa vauvasta vaikka mitä kuvia someen mutta näillä mennään ainakin nyt ?