Meidän päiväkotiaamut ovat viime aikoina olleet aika…tunnerikkaita. Pyysin instagramin puolella apua aamutoimien sujuvuuteen ja itse lähtöön ja sainkin ihan loistavia vinkkejä! Useampi pyysi minua jakamaan ne, joten tästä postauksesta löytyy. Kuvituksena postauksessa toimii minun valinta aamujen helpotukseen ja sen askartelu. Lähteminen aiheuttaa joka aamu kiukkua ja kyyneliä Aamuisin(kin) tyttäremme venyy ja vanuu, ja aikansa kun…
Kolmevuotias
Vaihe, jolloin meillä ei synkannut esikoiseni kanssa – Yhteinen miniloma palautti tilanteen normaaliksi!
Mietin tota otsikkoa monta päivää. Koko postausta oon miettinyt useamman kuukauden. Tuntuu pahalta kertoa, että “ei synkannut” esikoisen kanssa, koska kyllähän nyt oman lapsen kanssa pitää “tulla toimeen”. Meillä kuitenkin oli muutama kuukausi sitten vaihe, kun tuntui, että molemmat tyttäreni kanssa vain ärsytimme toisiamme. Olimme esikoiseni kanssa aivan eri aaltopituuksilla Muutama kuukausi sitten olimme esikoiseni…
Kolmevuotias jätti päiväunet kokonaan pois ja aikaisti aamunsa pahimmillaan kello viiteen!
Niin siinä vaan lopulta kävi, että meidän kolmevuotias jätti päiväunet kotona kokonaan pois. Eikä tuo, vielä viikko sitten 1-2 tuntia päiväunia nukkunut, lapsi ole moksiskaan! Ymmärrykseni mukaan päiväkodissa unta kerätään palloon vajaa tunnin verran, mutta katsotaan nyt kauanko sekään jatkuu! Kolmevuotias oli vaikea saada päiväunille ja oli herätessään kiukkuinen kuin ampiainen Päätös jättää päiväunet pois…
Uhmaikä yhdistää vanhempia
Moneskohan teksti tää on liittyen esikoiseni uhmaikään? En tiedä, mutta ei oo ensimmäinen eikä kyllä varmasti viimeinenkään! Jos jotain positiivista tästä uhmaiästä pitää keksiä (kaiken ‘tämä on tärkeä kehitysaskelpäläpälän’ lisäksi) on se se, että tämä ihana vaihe tuntuu yhdistävän meitä vanhempia. Uskomatonta, mutta totta! Uhmakohtauksen iskiessä me vanhemmat olemme tiimi Tiedän paljon sellaisia vanhempia, jotka…
Uhmamonttu syvenee – Helmipurkki rientää apuun!
Kerroin jo aiemmin, kuinka meidän kolmevuotiaalla ääni on muuttunut aika hankalaksi ymmärrettäväksi. Tuon tekstin jälkeen uhmamonttu on vaan syventynyt ja ulina muuttunut sietämättömäksi. Oltiin neuvottomia, joten apuun riensi helmipurkki! Kitinä ei ärsyttänyt enää vain meitä vanhempia, vaan myös kolmevuotiastamme Ulina sai sellaisia äänentaajuuksia, että ei enää kertakaikkiaan ymmärretty enää, mitä lapsi yrittää sanoa. Se turhautti…