Se tuskin tulee kellekään yllätyksenä, että parisuhdeaika ottaa hieman osumaa vauvan syntymän jälkeen. Se tuli kuitenkin itselle yllätyksenä, kuinka pitkälle osuma kantaa. Yhtäkkiä ihollani olikin jatkuvasti kiinni pieni vauvatakiainen, joka täytti päivittäisen annostukseni läheisyyttä. Enemmänkin. Kipsun kanssa ensimmäiset 4-5 kuukautta oli pelkkää imetystä. No, ehkä vähän värikynää, mutta imetys kesti tunteja ja taas tunteja. Yhtäkkiä…
Uncategorized
Keskosen(i) sormiruokailu – kuinka se onnistuu vai onnistuuko ollenkaan?
Kaupallinen yhteistyö WSOY:n kanssa. Liityin jo raskaanaollessani facebookin simppeli sormiruokailu -ryhmään. Halusin tutustua enemmän aiheeseen, koska olin nähnyt muutaman läheiseni antavan vauvansa syödä itse (sormin tai välinein). No, suoraan sanottuna ryhmään liittyminen oli virhe. Siis siinä mielessä, että epäröivän äidin silmiin osui vähän väliä kertomuksia, kuinka jonkun lapsi oli valahtanut siniseksi ja äiti oli joutunut hakkaamaan lastaan…
Lapsettomuus, ennenaikainen hätäsektiosynnytys ja äitiys ovat muuttaneet kehonkuvaani
Ninni halusi herätellä keskustelua blogissaan, miksi hän ja useat kanssasisaret tuntevat itsensä huonommiksi, kun elopaino ylittää normaalin rajat? Aloin miettiä omaa kehonkuvaani ja kuinka se on muuttunut vuosien saatossa. Omalla kohdallani ei voi ylipainosta puhua enkä ole koskaan kokenut olevani jumppatrikoissa muiden katseiden armoilla. Oman tuomitsevan katseeni armoilla olen jatkuvasti. En tiedä oliko syy vai seuraus,…
Äitikin on vain ihminen
Täällä Englannissa vietetään tänään äitienpäivää. Sen kunniaksi tekstiä äitien inhimillisyydestä vanhan blogin puolelta 🙂 Yksi parhaimmista jutuista koko äitiydessä on se, että on huomannut ympärilläkin olevien äitien inhimillisyyden. Varsinkin sen oman. Että hän ei olekaan vain se superihminen, vaan hänkin on ollut olemassa ennen minua. Hänkin on opetellut minun kanssani kuinka olla äiti ja oman…
13 kysymystä äitiydestä, joihin en ole vieläkään keksinyt vastausta
Kuten oon useampaan kertaan jo sanonut, äitiys on kyllä räjäyttänyt kaikki “tietoni” ja luuloni ylösalaisin. Kaikki, mitä luulin ennen lasta tietäväni äitiydestä, on romutettu. Useat asiat, joista kuulutin, että “en koskaan” tekisi/sanoisi/ajattelisi, on kumottu ja edelleen on satoja juttuja, joita en osaa. Alla esimerkkejä, joihin saa mielellään antaa ultimaattisen vastauksen kommenttiboksiin! 😉 Aloitetaan sillä kaikista…
