“Miten teillä nukutaan?”, “Miten teidän yöt?”, “Saako teidän taloudessa kukaan unta öisin?”.
Raskaanaollessani työkaverini vitsailivat, että vauva- ja/tai lapsiperheessä kaikki alkaa pyöriä unten ympärillä ja aiemmin mainitut kysymykset ovat ensimmäinen, mitä kysytään. En tuolloin ymmärtänyt, mistä on kyse, mutta jo ensimmäisten viikkojen aikana ymmärsin pointin!
Netti on täynnä eri vinkkejä saada vauva nukkumaan. Ja miksi ei olisi, koska uni ja nukkuminen tosiaan pyörittää koko lapsiperheen elämää? Jos nukutaan huonosti yö, niin koko seuraava päivä on kalavelkojen maksua ja jos päikkärit menee pelleilyksi, niin se vaikuttaa yöuniin. Kikkoja on kapaloinnista unilauluihin ja rutiineista unirätteihin.
Mistä tietää mikä saa oman vauvan nukkumaan? Miten me saimme kasvatettua vauvastamme hyvän nukkujan?
En tiedä. Ei oikeastaan mitään. Hän vain on hyvä nukkuja.
Voisin paukutella henkseleitä ja kertoa, kuinka helposti iltamme ja yömme ovat koko reilu vuoden 99%:sti meidän ansiostamme menneet, mutta se olisi vale. Ei me mitään sen kummempaa olla tehty. Meidän vauva on vain hyvä nukkuja.
Mun mielestä on hienoa, että ihmiset kertoo kikkakolmosia äitikavereilleen. Oon myös huomannut, että niiden vinkkivitosten kanssa pitää olla yhtä varovainen kuin kysymyksen “Onkos teille tulossa lapsia?”. Se ei välttämättä ole OK edes sen hyvän ystävän kanssa. Äitikaverin nukuttua edellisenä yönä kaksi tuntia, en ehkä usko, että “Kokeile antaa velliä, se toimi meillä”-lause oikeasti lohduttaa?
Siksi tunnustankin julkisesti, että minä en osaa “kasvattaa” hyvää nukkujaa, minulle vain sellainen suotiin. Tai sitten sairaala kasvatti hyvän nukkujani ensimmäisten siellä vietettyjen elinviikkojen aikana. Tai sitten luontoäiti näki unimääräni ennen lasta ja päätti säälistä, että tämän torvelon huonouninen vauva ajaisi kyllä hulluuden partaalle.
Jo valmiiksi väsynyt äiti vain haluaa saada lapsensa äkkiä unille, jotta pääsee itsekin lepuuttamaan väsynyttä mieltään.
Uskon kyllä, että vanhemmat voivat joillain omilla toimillaan tukea lapsen nukkumistaitoja(?) oikeaan suuntaan, mutta 90%:ia on vauvan luonteesta, tempperamentista, geeneistä ja vuorovesistä kiinni (pl. unikoulut). Meillä käytiin viiden kuukauden iästä eteenpäin jonkin sortin valtataistelua syliin ja tissille nukahtamisesta, mutta jos vauva ei nukahda muualle, niin mitä vanhempien pitäisi tehdä? Jo valmiiksi väsynyt äiti vain haluaa saada lapsensa äkkiä unille, jotta pääsee itsekin lepuuttamaan väsynyttä mieltään.
Joten sinä äiti, joka olet nukkunut jo pelottavan vähän, koska lapsesi on “huono nukkuja” älä huoli – vika ei ole sinussa. Olet varmasti tehnyt kaiken voitavasi sillä energialla, mitä sinulla on. Vauvan unenlahjat eivät kerro mitään äidinlahjoista – ei niiden huonommuudesta eikä paremmuudesta. Kerro rohkeasti esimerkiksi neuvolassa, jos tarvitset apua levätäksesi. Se ei tee sinusta tippaakaan huonompaa äitiä – päinvastoin! Muutaman tunnin unien jälkeen… en tiedä miten tämän lauseen lopettaisi, koska pahimmassa univajeessa olleet ystäväni sanoivat nukuttuaan, että tuli vain enemmän väsy.
Joten toivonkin vaan sitä kuuluisaa tsemppiä kaikille ? Kuulemma teininä viimeistään lapsi nukkuu!
Psst! Seuraatko jo uneliasta perhettämme instagramissa?
Imetyksen jälkeinen tissien inflaatio
Mulla on näistä nukkumisasioista aika samanlaiset mietteet. Uskon, että vanhemmat voivat toimillaan tukea vauvan nukahtamista ja nukkumista, mutta kuten kirjoitit, suurin vaikutin on vauvan temperamentti ym.
Meidän poitsu on semmoinen mukiinmenevä nukkuja nyt kohta 8 kuukauden iässä. Nukahtaa suht helposti, kunhan itse on huoneessa jonkin aikaa hänen kanssaan ja yleensä yössä herätään vain kerran syömään, joskus kaksi. Päikkäreitä nukutaan kahdet tai kolmet, lähes aina vaunuissa ulkona. (Ja nyt kun asian kirjoitti tekstin muotoon, tulikin sellainen fiilis, että itseasiassahan meidän veijari kuulostaakin aika hyvältä nukkujalta ?)
Mutta takana on myös vaiheita jolloin ei nukuttu päikkäreitä juuri ollenkaan ja heräiltiin öisin tunnin välein. Silloin oli oma jaksaminen koetuksella. ? Ja kun fakta on, että ties mitä vaiheita vielä on tulossa, niin nyt olen tyytyväinen tähän tilanteeseen ja nautin siitä. ? ja mäki oon kuullu, että teini-ikäisenä ne viimeistään nukkuu. ?
Itse uskon että nukkumista ei liion voi opettaa ainakaan ihan pienelle vauvalle. Yö syötön pois jättäminen on ollut se kaikista helpottavin teko, ainakin meillä. Meille on osunut kaksi aivan erilaista vauvaa, toinen on ollut todella huono uninen ja toinen nukkunut hyvin syntymästään asti (lukuun ottamatta hampaiden tekoa).