Sen jälkeen, kun paljastin instagramin puolella uskovani erilaisiin hengellisiin ja epäluonnollisiin (oikeasti ne on mun mielestä täysin luonnollisia juttuja nykyään) asioihin, ovat seuraajani jakautuivat kahteen isompaan leiriin. Yli 200 seuraajaa ilmaisi mielipiteensä mun hörhöilystä lähtemällä nostelemaan ja vähintään yhtä moni sanoi olevansa iloinen, että kerroin tämänkin puolen itsestäni ja toivoi lisää juttuja aiheesta. Sitten on tietty myös ne väliinputoajat, joihin minä itsekin kai kuulun! Alunperin tässä tekstissä oli tarkoitus vastata kokonaisuutena otsikon kysymykseen, mutta jo ensimmäisestä kappaleesta – (enne)unista – tuli jo niin pitkä, että päätin jakaa näitä. Aloitetaan siis enneunistani!
Mikä on enneuni?
Enneuni on nimensä mukaisesti uni, jonka tapahtumat tai ominaisuuksia tulee käymään toteen. Se on kuin ennustus, mutta unen kautta. Enneunia ei ole tieteellisesti todistettu eikä itseasiassa koko unien näkemisestä tai niiden tulkinnasta tunnuta pääsevän yhteisymmärrykseen! Minä kuitenkin uskon enneuniin, niiden voimaan ja jopa siihen, että _minä_ näen enneunia.
Minulla on ollut eri “unikykyjä” pienestä asti
Jo tosi pienenä tajusin unessa uneksivani ja osasin “lopettaa” sen. Muistan erittäin hyvin erään unen, jossa menimme noin 8-vuotiaina samanikäisen ystäväni kanssa naapurin ärrälle ja siellä sai myydä, ostaa ja vaihtaa raajoja ja elimiä ja ties mitä. Irrotin korvan päästäni ja olin myymässä sitä kassaneidille, kun yhtäkkiä totesin unessa, että “tää ei kyllä pidä paikkaansa, tämä on unta” ja se uni loppui siihen ja uusi uni alkoi.
Noin kahdenkymmen ikävuoden kieppeillä aloin kokemaan unihalvauksia. Ne olivat niin hirveitä, että opetin itseni heräämään niistä. Pitää vain liikuttaa varvasta. Nyt jälkeenpäin osaan yhdistää nuo unihalvaukset silloiseen tiedostamattomaan stressiini, joka johtui kotoa poismuutosta. Tuosta ajasta minulle kuitenkin jäi taito herättää itseni unesta.
Miten tunnistan enneunen?
Olen nähnyt enneunia jo pienestä asti. Ne ovat voimistuneet vanhetessani ja nykyään ymmärrän niitä paremmin. Osaan (yleensä!) tunnistaa enneunen muutamista piirteistä, jotka poikkeavat alitajunnan perusjargonista.
Enneunissa on toistuvia yksityiskohtia
Enneunissani on yksityiskohtia, jotka toistuvat useamman kerran unen aikana. Ne saattavat olla kirjaimia, kuvia, symboleja, ihmisiä ja heidän tarkkoja ulkoisia- tai luonteenpiirteitä, nimiä, osoitteita tai mikä omissa unissani näyttelee usein isoa roolia: numeroita. Viimeisimpänä näin, että voitin eurojackpotissa 103400e. En oo koskaan eurojackpotannut, mutta ajattelin, että why not? Menin lauantaina hakemaan voittoani, mutta se olikin vähän päälle 10e. Itseasiassa 10,34 euroa. Unessa kävi siis pilkkuvirhe!
Pari vuotta sitten näin unta, että raskaana olevan ystäväni vauvan syntymäpaino tulee olemaan 3440g ja hänellä on paksu musta tukka. Tummatukkainen pörröpää syntyi kolme kuukautta myöhemmin painaen 3441g.
Olen nähnyt tarkkoja unia ystävien tulevista ja menetetyistä työpaikoista, häistä, raskauksista, eroista, yllättävistä kohtaamisista ym. Lisäksi näen pienempiä juttuja viikottain. Kaikissa on jokin tai joitakin toistuvia yksityiskohtia, jotka muistan vielä herätessänikin. Yksityiskohdat ovat yleensä niin tarkkoja, ettei niitä voi vain loputtomiin laittaa enää sattuman tai muun vastaavan piikkiin. Ainakaan siis omasta mielestäni!
Enneunet tai niistä kertominen ei herätä tunteita
Joskus, kun kertoo oikein ahdistavasta painajaisesta ääneen, on tosi tunteikas olo. Alkaa hikoilla ja ahdistua uudelleen. Enneunissa “ei ole tunteita”. Olkoot uni kuinka karsea tahansa, niin se ei herätä mussa tunteita suuntaan tai toiseen. Toki olen pahoillani (esim. erään ystäväni potkut), mutta en liikutu siitä kertoessani. Se ei ole empatian puutetta, vaan enemmänkin ehkä tarinan kerrontaa.
Olen usein katsojan roolissa
Enneunissa harvemmin mä oon kropassani. Näen kyllä asioita itseni kautta, mutta en tavallaan ole mä. Minä en esimerkiksi puhu, mutta mun suu kropassani puhuu. Joskus mun keho ei ole paikalla lainkaan, mutta ehkä sitten mun tietoisuus seuraa tilannetta sivusta? Itseasiassa aika harvoin näen itselleni tapahtuvia juttuja.
Valitettavasti minä en päätä, mistä näen enteitä
Minä en osaa päättää mistä näen. Mieheni on toivonut jo vuosia, että näkisin unta lottonumeroista. No ei oo näkynyt ? Oon toivonut nyt pian kaksi vuotta, että näkisin mummani unissani, mutta sitäkään ei ole tapahtunut. Niinkuin sanoin, harvoin näen edes mitään minua koskettavaa. Tai läheisiänikään!
En tunnista kaikkia enneuniani eikä kaikki unet ole enteitä
Jokainen ihminen näkee unia, mutta suurin osa unohtaa ne aamuun mennessä. Minä olen aina muistanut unet tosi hyvin, mutta vaikka sinä et olisi – voit kehittyä! Enneunia voi olla vaikea erottaa “tavallisista” unista, mutta itse olen oppinut bongaamaan omistani ylläkin mainittuja piirteitä. Luonnollisesti minullakin suurin osa unista on vaan alitajunnan, ajatusten, pelkojen ja muistojen ym. läpikäymistä, mutta kyllä siellä akanoiden seassa jyviäkin on! Oon myös huomannut, että äitiys on herkistänyt entisestään sekä enneunille, että pelkojen luomille kauhukuville, joilla ei ole mitään tekemistä totuuden kanssa.
Miten kehitän (enne)unia?
Unia voi kehittää kirjoittamalla tai sanelemalla niitä ylös. Vaikka et muistaisi juuri mitään, voit silti kirjata ylös sen vähäisen, mitä muistat. Edes yksittäisen asian. Pikkuhiljaa alat muistaa enemmän ja enemmän. Kehittymisen myötä voit alkaa jopa hallita unia ja niiden kulkua. Se tosin vaatii sen, että tajuat nukkuvasi ja siihen löytyy mielestäni täältä loistavat ohjeet!
Enneunet hereillä
Näen enteitä unissani, mutta nyt muutaman kuukauden uniharjoittelun jälkeen näin ensimmäisen enteen hereillä. En tiedä, onko harjoituksilla todellisuudessa mitään tekemistä näkyni kanssa, vai oliko kyseessä puhdas intuitio (siitä lisää tulevissa poatauksissa!).
Ajelin moottoritiellä esikoinen takapenkillä kohti kirpputoria, kun yhtäkkiä näen kristallin kirkkaasti edessä olevan auton peräkärrystä veneen kannen lentävän tuulilasiimme. Hetken mietin, että olenko todella niin hörhööntynyt, että uskon tällaiseen, mutta sen verran vahva näky oli, että en uskaltanut sitä uhmata. Lisäksi en säikähtänyt näkyä, vaikka se olikin aika dramaattinen (kts. mistä tunnistan enneunet – otsikon kohta 2). Jätätin autoa motarilla ja ajoin varmaan alle 80 km/h. Minut ohitti toinen auto, koska ajoin niin hiljaa ja juuri kun tuo minut ohittanut auto palasi ohituskaistalta, ensimmäisenä ajavan auton peräkärryssä olevan veneen kansi todella lensi meitä takana ajavia autoja kohti. Minut ohittanut auto löi jarrut tiskiin ja minä myös. Niin nopea tilanne oli ja niin kovaa ajoimme, että jos en olisi jätättänyt aiemmin autolla, olisimme olleet pelti rutussa nätillä rusetilla.
Opinpahan luottamaan itseeni.
Ootko sä nähnyt enneunia? Uskotko sä moisiin?
Kaikki postauksen kuvat: Tiia Kurula (@tiialinda_ompelee)
Näen ja uskon enneuniin. Ikäni niitä nähnyt:) parhain taisi olla kun “tapasin” kaksi ystävää unessa vuosia aikasemmin kun sitten lopulta tavattiin ammattikoulussa ?monet ei tähän usko, mutta itse uskon. Monet väittää näitä mun “näkyjä” vain deja vu:ksi.
Vau!! Muakaan ei usko aina edes mies, mutta pikkuhiljaa, kun kerron aina vaan yksityiskohtaisempia enneunia! ?
Ahdistava uni, vai enne uni. Vastikään näin unta että ydinpommi tuli Suomeen. Venäjä oli osallisena ja joku eteläinen maa, tämän hetkiset uutiset huomioiden Kabul. Yhtäkkiä taivas kiljui hetken, kuin nainen olisi huutanut ,sanoin tyttärelle ja miehelle että rakastan heitä ja kaikki halasimme. Sitten unessa oli kuvat kun pyyhkiydyimme kuin historian kuvissa jossa ydinpommin valo ja voima pyyhkii ihmiset pois. Unessa myös tapasimme uudestaan ja olimme paremmassa paikassa, että näin oli tarkoitettu että pelastumme parempaan? Monena iltana olen nyt miettinyt unta ennen nukkumaan menoa kuinka ahdistavaa maailman meno on ja tämäkin mahdollista. Netistä etsin enneunista ja löysin tänne ja oli pakko avautua.