Teehetkien kodissa oli osuva teksti perheiden nukkumisjärjestelyistä ja se sai minutkin havahtumaan meidän järjestelyihin tämän lyhyen 8,5 kuukauden aikana.
Ihan ensimmäinen nukkumapaikka Kipsulla oli keskoskaappi. Minä nukuin tuolloin eri kerroksessakin, eli perseelleenhän se ihokontaktimeininki meni jo tässä vaiheessa. Kaapista kuitenkin päästiin nopeasti ulos ja siirryttiin normaaliin vastasyntyneiden sänkykärryyn, jonne lisänä pohjalle tuli lämpöpatja. Kahden sairaalaviikon jälkeen lämpöpatja vaihtui apneapatjaan, mutta sänky pysyi samana. Näihin aikoihin vauvan hereilläoloaika oli vuorokauden aikana ehkä vartin!
Perhepetiä emme pitäneet vielä kotonakaan vaihtoehtona, koska vauva tuli ruokkia nenämahaletkun kautta. Pelkäsin, että kuristuisimme kaikki tuohon letkuun unissamme pyöriessä. Kipsu siis nukkui äitiyspakkauksessa, jonne oli laitettu unipesä. Ensimmäiset neljä kuukautta myös kapaloimme hänet – ensiksi pieneen peittoon ja sitten swaddle uppiin.
Kuuden kuukauden iässä kokeilin laittaa Kipsun nukkumaan omaan huoneeseen
Ihmettelin, miten kukaan uskaltaa nukkua yhdessä sellaisen rääpäleen kanssa kun vastasyntynyt vauva? En jotenkin tajunnut, että normaalin ainutlaatuiset vauvat eivät ehkä painakaan esimerkiksi kolmen kuukauden iässä vajaa 4,5 kiloa. Kun nenämahaletkusta päästiin eroon, halusin kuitenkin antaa mahdollisuuden perhepedille, koska onhan se söpöä! Laitoin unipesän väliimme tai minun viereen ja vauvan sinne. Ei toiminut. Sekä minä että vauva heräilimme jatkuvasti. Siirsin vauvan takaisin sänkyynsä ja sängyn metrin päähän meistä samaan huoneeseen. Yöt parani heti. Kuuden kuukauden iässä kokeilin laittaa Kipsun nukkumaan omaan huoneeseen ja me molemmat aloimme nukkua paremmin.
…Kunnes muutimme remontin ajaksi vanhemmilleni ja oli helpoin olla herättämättä koko taloa, jos tissi nukkui vauvan välittömässä läheisyydessä. Ja sitä sitten syötiinkin koko remontin kestäneet pari kuukautta monta kertaa yössä.
Neuvolasta saimme ohjeen, että kokeilkaa perhepetiä, joka toimikin tuohon vaiheeseen loistavasti.
Uudessa kodissa laitoimme vauvan ensimmäisten öiden jälkeen nukkumaan omaan huoneeseensa, jossa hän ei enää viihtynytkään. Neuvolasta saimme ohjeen, että kokeilkaa perhepetiä, joka toimikin tuohon vaiheeseen loistavasti. Itse heräilin useammin, mutta ainakin vauva nukkui. Isi nyt nukkuu aina 😉
Englannissa jatkoimme samalla perhepetimeiningillä, mutta yöt olivat kamalan rauhattomia. Laitoin ne uuden maan ja lentomatkan piikkiin, mutta kolmannen valvomisyön jälkeen kokeilin jälleen siirtää vauvan omaan huoneeseen. Hän nukkui tuon yön kahdella herätyksellä. Koska siirto meni niin hyvin, päätin, että yritän samoilla höyryillä päästä toisesta syötöstä tutittamalla eroon. Joka onnistui. Viime yönä vauva nukkui 20:30-06 kuin tukki.
Hyvin nukkunut äiti on koko perheen etu.
Meillä siis ei ole ollut yhtä sopivaa nukkumisjärjestelyä, vaan ollaan vaihdeltu niitä vauvan vaiheiden mukaan. Välillä hän on kaivannut enemmän läheisyyttä ja toisinaan rauhaa. Jos pitäisi joku johtopäätös vetää, niin pääsääntöisesti Kipinä kyllä tykkää nukkua omassa rauhassa ja se hänelle suotakoon. Samoin, kuin jollekin vauvalle perhepedin läheisyys, jos hän siellä nukkuu paremmin. Eräs äitiystäväni ei ole itse vielä valmis siirtämään vauvaa omaan huoneeseen ja sekin on mielestäni OK. Hyvin nukkunut äiti on koko perheen etu. Nukkukoot perhe parhaiten sitten vaikka päällään. Ja niinkuin Marikakin totesi, “Me mennään eteenpäin nyt näin, seuraavaa vaihetta odottaen”. Me tehään sama 😉
—–
Miten teillä nukutaan? Onko löydetty heti sopiva tapa vai pitääkö soutaa ja huovata kuten meillä?
Lurre says
Joo, tosiaankin aina seuraavaa vaihetta odotellessa 😀 Itse olin esikoisen kanssa just tuollainen, että en ollut valmis laittamaan vauvaa mihinkään kauemmaksi nukkumaan. Mutta toisaalta tunne oli aika molemminpuolinen, esikoisen nukkumistyylikin ihan erilainen, kuin mitä tällä kuopuksella. Voi olla, että tämä tyyppi siis pääsee omaan sänkyyn aiemmin. Jää nähtäväksi 🙂
ShittySarianna says
Vauvat on kyllä niin erilaisia! 😀 ei sovi millään yhteen samaan muottiin – onneksi ! 🙂
RvaJ says
Meillä pienimmät lapset nukkuu samassa huoneessa meidän kanssa, mutta kyse on nyt tällä hetkellä kyllä enempikin tilan puutteesta kuin siitä, että jotenkin haluaisin heidän siellä nukkuvan 😀 Mutta kukaan ei ole herkkäuninen (paitsi äiti-ihminen) joten ongelmia ei sen suhteen ole ollutkaan joten näin jatketaan vielä määrittelemätön aika kunnes keksitään joku muu sopiva ratkaisu tilanteeseen 🙂
No, rehellisyyden nimissä täytyy kyllä sanoa, että en välttämättä kyllä sais nukuttua jos muksut nukkuisivat jossain kaukana vaan pitäis yölläkin hiippailla oman mielenrauhan takia heitä katsomaan 😀 Ja kaukanahan he tosiaan olisivat, siinä ihan muutaman metrin päässä kuitenkin 😀 Hah 😀
Mutta samaa mieltä olen siinä, että sopivat nukkumisjärjestelyt löytyvät kyllä jokaiselle tilan ja kokeilun kautta. Yhtä ja oikeaa tapaa ei tässä(kään) asiassa taida olla vaan mennään kuten itselle parhaiten sopii 🙂
ShittySarianna says
awww <3 kyllä mäki joka yö herään kattoo vauvaa siinä about 03 maissa, että ollaanko sielä hengissä. Sielä hää tuhisee äitin yökkäri nenullaan <3
RvaJ says
Voi eikä 🙂 <3 Se on se äidinvaisto, tai hulluus. Kumpikin käy 😀
Ja nyt tosiaan tajusin, että vauvastahan tässä oli kyse, että miten vauvana nukkui. Hups 😀
Meillä on nukkuneet niin vaihtelevasti kyllä. Välillä vieressä, välillä pinniksessä, välillä sitterissä (kun oli tosi pahoja mahavaivoja ja “pysty”asento oli paras, mutta siis aina mun lähellä, koska mä oon niin läheis(vauva)riippuvainen 😀 <3 Mutta ovat kyllä olleet sillä tavalla helppoja vauvoja, että mitään noita örinoitä sun muita ei ole ollut jolloinka ihan olen saanut nukuttua, kun vauvakin on nukkunut, jos olen malttanut.
ShittySarianna says
Tuo kyllä jaksaa ihmetyttää, että miksi ei sitte kuitenkaan “malta” nukkua ku olis mahdollisuus 😀 mieluummin tuijottelee vauvaa ja kiroaa taas hetken päästä, että miksen nukkunu 😀
Satu K. says
Meillä 2,5 kk vauva on nukkunut jo kolmen viikon ikäisestä omassa pinniksessä (unipesässä vielä tosin) omassa huoneessaan. Pari ekaa viikkoa nukuin vauvan kanssa sängyssämme kaksin, kun mies veti sikeitä sohvalla. Muutaman yön koitimme perhepetiä niin, että pinnis oli sängyn sivuvaununa, mutta siitä ei tullut mitään. Poitsu on ollut alusta asti niin levoton nukkuja (ähisee ja örisee) että jos nyt nukuttaisiin samassa huoneessa, niin vauva olisi ainoa levännyt. 😀 Tietysti jos poitsu olisi esim. kipeänä ja heräilisi puolen tunnin välein, ottaisin hänet varmasti samaan sänkyyn.
Meille tämä ratkaisu on ollut kaikista paras, vaikka anopilta tulikin kulmien kohottelua, kun kerrottiin, että siirrettiin poitsu omaan huoneeseensa. 😀
ShittySarianna says
Meillä mies häsää unissaan sen verran paljon, että sekä minä että vauva häiriinnytään 😀 Mielellään mäki voisin siel omassa huoneessa omassa sängyssä nukkua 😉
Aveem says
Meillä vaihtelee nukkumistavat paljon. Mut nyt tyttö nukkuu pinniksessä kiinni mun sängyssä, josta voi suoraan pinnojen välistä antaa tippuneen tutin takaisin. Hän siis edelleen herää 3-5x tiputttamalla tutin. Voisi seuraavaksi yrittää päästä siitä eroon 🙂
Ps. Aivan lutuisia kuvia pienestä tossa pikkuruisena. Kuinka raastavaa aikaa tuo onkaan varmaan ollut ?<3
ShittySarianna says
Ei se silloin kauhean raastavalta tuntunut ? ihminen on ohjelmoitu jännästi, että sitä vaan painaa eteenpäin kun oli oman lapsen elämästä kyse! 🙂 Meilläkin tuo tutti tippuu vähän väliä, mutta enää vauva ei herää siihen..ainakaan joka kerta ?