Kaupallinen yhteistyö Vauva-lehden kanssa.
Muistan, kun esikoista odottaessa selailin netissä keskusteluja, joissa puhuttiin samasta lasketusta ajasta kuin minulla. Kuinka niin moni oli unohtanut about kaiken aiemmasta raskauksistaan?
Ei muistettu mitään kolotuksia, ei ruoka-ainesuosituksia, eikä varsinkaan tunnemyrskyjä. Opin nyt oman toisen raskauteni myötä ymmärtämään heitä kantapään kautta.
Haluatteko kuulla, mitä en muistanut edellisestä raskaudesta? No, esimerkiksi harjoitussupistuksia. Viime perjantaina minulla meni 45 minuuttia alle 2 kilometrin matkaan. Alavatsa kovettui täysin ja tuntui hankalalta kävellä. En muistanut tällaisia aluksi lainkaan esikoisen ajalta, varsinkaan näin aikaisessa vaiheessa!
Enkä muistanut tätä vilpitöntä onnea, kun tuntee pienen ensimmäiset liikkeet. Yllätyksenä on tullut myös se, kuinka vaikea välillä on hillitä itkuaan. Viimeksikin itkin vaippamainokselle, mutta viime viikonloppuna meinasin alkaa itkeä, kun lapseni räjäytti ilmapallonsa. Ei lapsen takia vaan ilmapallon…
Tällä kertaa en – hyvänen aika – muista edes raskausviikkojani! Kipsun viettäessä aikaa mahassa muistin tarkat päivätkin. Voitte kuvitella, kuinka mahdotonta kärryillä pysyminen on miehelleni, joka edellisenkin raskauden aikana sanoi vielä viimeisen kolmanneksen aikana kavereilleen, että “raskaus on vielä vasta ihan alussa”.
Ratkaisin asian niin, että tilasin itselleni Vauva.fi:n viikkokirjeen, ja välitän sen aina eteenpäin myös miehelleni.
Tällä hetkellä Vipinä painaa noin 200 grammaa ja on 20 senttiä pitkä, joka vastaa kirjeen mukaan omenaa!
Onhan mulla tälläkin kertaa jotain appejakin. Harmi vaan, että ne jää avaamattomaksi useammankin viikon osalta.
Viikkokirje tulee nimensä mukaisesti kerran viikossa, joten kiinnostus riittää sen lukemiseen. Puhumattakaan siitä, että aiheet ovat olleet oikeasti kiinnostavia. Viime viikon aiheista luin vuoden 2019 äitiyspakkauksesta, 4D-ultrakuvauksesta ja kuin tilauksesta lapsimessujen alla oli vertailtu vauvasänkyjä. Meidän retkisänky painaa kuin synti ja lapsimessuille olisi tarkoitus lähteä junalla eli nykyinen sänky on turhan painava.
Näiden lisäksi viikkokirje pysyy kärryillä meidän raskauden vaiheista. Se kertoo aina, mikä viikko on meneillään ja mitä silloin mahassa ja kehossani tapahtuu. Tällä hetkellä Vipinä painaa noin 200 grammaa ja on 20 senttiä pitkä, joka vastaa kirjeen mukaan omenaa! Toivottavasti seuraavassa viikkokirjeessä annetaan vinkkejä, miten käsitellä tilannetta, jossa alat itkeä sääliessäsi ulos unohtunutta hiekkaämpäriä…
Mitä kaikkea sä unohdit aiemmista raskauksista? Ja hei – nähdäänkö me lapsimessuilla?
psst! Kun vaihdat Vauva.fi-tietoihisi synnytyksen jälkeen lapsen syntymäajan, saat kirjeeseen juttuja vauvasi kehityksestä sekä vertaistukea ja tietoa vauva-arjesta.
Iitalinta says
Unohtui kyllä ihan kaikki! ? Harjoitussupistukset yllätti ihan täysin ja tosi aikaisessa vaiheessa myös, samoin liitoskivut! Ai että oli meinaan kipeät toisessa raskaudessa..? Ja sit synnytyksen jälkeen jälkisupistukset oli jotain aivan hirveetä! Itkua tuli väännettyä se pari päivää ku pahimmat kivut oli päällä..? Ja raskausviikoista ei toisessa ollut mitään hajua. Oli alkuraskaus, puoliväli ja loppuraskaus..? Eka raskaus loppui mulla “kesken” kun synnytys jouduttiin käynnistämään rv 33+3 mun raskausmyrkytyksen vuoksi joten tokassa raskaudessa tuli koettua myös paljon semmoista mitä ekassa ei, eli kaikki loppuvaiheen vaivat..? Vaikka niin lupasin itselleni että jos toinen raskaus täysiaikaiseksi menee niin yhtään en valita mutta kyllä tuli valitettua ku oli niin tukala olla yms..?