Rokotteet ja suhtautumiseni niihin – SITNB:n toivotuin postausaihe

Joka kerta kun päivitän ig-storyihini sanan rokote, multa pyydetään jonkin sortin kannanottoa aiheeseen. Mä en oo koskaan sitä vielä siltikään tehnyt. En siksi, että pelkäisin paskamyrskyä vaan ehkä siksi, että uskon, että ne jotka on päättäneet olla rokottamatta, ovat sitä mieltä joka tapauksessa.

Internet on siinä mielessä niin pirullinen paikka, että voidaan ensimmäisenä valita mielipide ja sen jälkeen etsiä “fakta”tietoa sen mielipiteen tueksi. Tästä syystä en näe mitään syytä, miksi ketään mun mielipide kiinnostaisi. Näin funtsin, kunnes muistin, että podcastin kautta Shitty is the new blackin remmiin on tullut paljon tuoreita äitejä ja raskaana olevia, jotka saattavat olla pää pyörälllä kaikesta tästä rokotekeskustelusta. Ehdin itseasiassa kirjoittaa tämän tekstin ja nauhoittaa podin ennen, kun tilanne eteni Euroopassa tällaiseksi koronan osalta. Mutta varsinkin nyt sen myötä, haluan vihdoin julkaista tämän tekstin. Haluan heti tähän alkuun sanoa, että oon ihan peruspertti – en lääkäri tai muutenkaan alan ammattilainen. Juuri tästä syystä luotan heidän sanaan, jotka ovat.

Kuuntele podcast aiheesta alta:

Minulla on ollut keskivahvoja ja vahvoja solumuutoksia

Oon aina ollut kyseenalaistamisen kannalla. Tämä rokote-asia ei ole poikkeus. Musta on tervettä kyseenalaistaa oikeastaan kaikkea, ja itsekin sitä teen myös rokotteiden kohdalla. Esimerkiksi olen jo nyt alkanut tytön äitinä lukemaan kaikenlaista – puolesta ja vastaan – hpv-rokotteesta. Mä itse olen yksi niistä monista, jotka ovat joutuneet rampata sairaalan koepalojen otossa, kun papakokeesta löytyikin solumuutoksia. Oma tilanne eteni niinkin pitkälle, että solumuutokset luokiteltiin vahvoiksi ja niitä jouduttiin leikata nukutuksessa.

Miten luokittelen lähteen luotettavaksi?

Kyseenalaistamisen hienous on siinä, että osaa löytää ja arvioida lähteitä. Esimerkiksi mitä vittua -lehti voi painua sinne mistä nimessäänkin puhuu eikä sitä voida pitää missään määrin luotettavana lähteenä. Luotettavina lähteinä voidaan pitää tutkimuksia ja niiden tuloksia, JOTKA USEAMPI MUUKIN tutkija on todennut todenmukaisiksi. Ei siis vaikka henkilön x oma empiirinen tutkimus, josta on kirjoittanut y sivua pitkän raportin. Jos löydän hyvän mielipidekirjoituksen, tarkistan ensimmäisenä alkusanojen jälkeen lopusta lähdeluettelon. Jos sitä ei ole, tarkistan, onko väittämissä linkki lähteeseen. Jos sitäkään ei ole, kyseessä on mielipidekirjoitus – ei mikään muu. Eli se ei ole faktaa vaan henkilön omaa spekulaatiota. Jos haluat sut otettavan todesta, ilmoitat väittämillesi lähteet. Niin yksinkertaista. Jos lähteet löytyy, tarkistan, ymmärränkö minä asian samoin kuin sitä referoiva. Samaan lauseeseen kuitenkin totean, että minä en korkeakoulututkinnosta huolimatta ymmärrä tieteellistä tekstiä samoin, kuin niitä työkseen lukeva. Olisi tekopyhää ja suoraan sanottuna naurettavaa yrittää edes esittää sellaista. Tää kannattaa muistaa myös nettikeskusteluja, tutkimuksia ja niiden tulkintoja lukiessa.

Kaikkien niiden tulisi ottaa rokoteohjelman mukaiset rokotteet, joilla ei ole terveydellistä estettä

Sitten niihin rokotteisiin. Olen siis 110%sti sitä mieltä, että kaikkien tulisi ottaa rokotteet, joilla ei ole terveydellistä estettä. Syitä on monia ja niitä löytyy monista oikeista lähteistä. Löydät näitä lähteitä linkitettynä ympäri tätä tekstiä. Ollaan myös siinä mielessä onnekkaita, että meidän EI TARVITSE lähteä kyseenalaistamaan ammattilaisia liiaksi. Suurimmassa osassa asioita kannattaa luottaa tutkijoihin ja heihin, jotka saavat palkkaa kollegoidensa kyseenalaistamisesta. Voin kertoa teille erään esimerkin, joka edelleen valitettavasti elää keskusteluissa.

Mistä keskustelu mpr-rokotteen ja autismin yhteydestä lähti?

Vuonna 1998 arvostettu tiedelehti julkaisi lääkärin nimeltään Andrew Wakefield “tutkimuksen”, jonka mukaan MPR, eli tuhka-vihuri-sikotauti-rokote voitiin yhdistää autismiin ja suolistosairauksiin. Tutkimuksessa oli mukana vain 12 lasta (minkä jo itsessään pitäisi soittaa hälytyskelloja) ja lapset oli lahjottu antamaan verinäytteitä Wakefieldin pojan synttäreillä. Lisäksi näillä 12 koehenkilöllä ei ollut verrokkiryhmää. Wakefieldin tuloksista huolimatta kolmella tutkimuksiin osallistuneista lapsista ei ollut autistisia piirteitä tai muutakaan siihen viittaavaa ja taas viidellä heistä oli löydetty autistisia piirteitä jo ennen rokotteita. Vahinko oli kuitenkin jo tapahtunut ja, vaikka tämä tutkimus on jo nykytiedolla kumottu täysin, legenda elää. Tutkimuksen julkaistua siitä näki lööppejä jokaisessa mediassa ja briteissä rokotekattavuus laski 10%! Tämä tutkimus on nyttemmin todistettu täysin epäluotettavaksi ja Wakefield menetti sen ansiosta lääkärilupansa.

“THL ja WHO tekee bisnestä rokotteilla”

Toinen tällainen väite, mitä kuulee, on se, et esimerkiksi THL tai WHO olisi maksettu suosittelemaan rokotteita. Väitetään, että he hyötyvät taloudellisesti rokotteista. Tuota on siinä mielessä vaikea kiistää, että tottakai rokotteet ovat bisnes. Ihan niinkuin mikä tahansa muukin. Mutta jos miettii täysin dollarin kuvat silmissä, eikö rahaa tulisi enemmän, jos ihmisiä ei rokotettaisi ja he sairastuisivat tuhkarokkoon? He tarvitsisivat lääkkeitä, sairaalahoitoa (se mitä me tai kela maksetaan on yks hiiren pieru vrt todelliset kustannukset per yö) ja ties mitä! Tämä lahjomisargumentti on siinäkin mielessä huvittava, että Wakefield – tuo rokotevastaisuuden isä – yritti saada markkinoille mpr-rokotteen korvaavaa tuotetta, kun aiempi kerran oli hänen tutkimuksen mukaan vaaralinen.

Valheellinen “tietokin” voi jäädä herkästi elämään

Useat taudit on saatu hävitettyä rokotteiden ansiosta. Loput, joita ei ole saatu nujerrettua, saadaan pidettyä kurissa rokotteiden ansiosta ja pian toivottavasti koronavirus on yksi niistä. Niinkuin sanottu, netti on vaarallinen paikka. Siellä on niin paljon tietoa ja “tietoa”. (Vale)Totuusvaikutus on ihan oikea juttu. Sillä tarkoitetaan juuri tuollaisia Wakefieldin väittämän kaltaisia “muka-totuuksia“, jotka jää elämään vaikka ne on todistettu paikkaansa pitämättömiksi. Vai kuinka moni meistä “tietää”, että viikingeillä oli sarvia kypärissään, hiiret tykkää juustosta ja Christopher Columbus oli ensimmäinen eurooppalainen Pohjois-Amerikassa? Lähde.

Koronan myötä lähdekriittisyys on noussut vieläkin tärkeämmäksi

Tämä teksti pyöri paljo Wakefieldin ympärillä, mutta niin moni rokotevastainen argumentti tuntuu pohjautuvat suoraan tai välillisesti tuohon tutkimukseen. Itse ainaki olen kuullut tuon autismi-väitteen kymmeniä kertoja.

Nyt olis tärkeämpää kuin koskaan opetella tiedonhaku. Enkä siis meinaa samanlaista kurssia, minkä minä kävin merkonomiksi opiskellessani. Siellä käytiin läpi, millä hakusanoilla löytää Googlesta mitäkin… Tarkoitan lähdekriittisyyden peruskurssia! Mun mielipide tästä on vahvistunut noin 100%:ia, kun oon seurannut internetin keskusteluja koronasta.

Suosittelen tarkastamaan tämänkin tekstin lähteet! 🙂

Kuvat: Jonna N. Photography