Nyt, kun taitaa olla virrannut tarpeeksi vettä Kyrönjoessa, voin kirjoittaa otsikon lauseen. Oon nämä koko seitsemän kuukautta miettinyt, että miten mulla oli muka niin “kädet täynnä tekemistä”, kun esikoinen oli pieni. Kun oli vain yksi lapsi. Nyt touhukkaan taaperon rinnalla vauva on aika tylsää seuraa ja kun esikoinen on hoidossa ja on vain vauva paikalla, menee se melkein omasta ajasta.
En millään muista, mitä vauvojen kanssa tehtiin? Nehän vain pötköttävät paikoillaan eivätkä moneen ensimmäiseen viikkoon anna oikeastaan minkäänlaista vuorovaikutusta. Juuri, kun kuvittelet vauvan vastaavan hymyysi, kuuluu rutina ja rätinä ja tajuat, että hymy oli vaan lastillinen pas…sitä itseään. Silti kokee huonoa omatuntoa siitä, että “ei leiki” vauvan kanssa. Herranjestas, miten sellaisen patukan kanssa leikitään?
Taaperomme ollessa 3-vuotias, on koko ajan jotain touhuttavaa. Hän on kova tutkimaan eri asioita ja tuntuu, että joka päivä hänen kanssa on mielenkiintoisempaa tekemistä. En malta odottaa, että pääsemme yhdessä vaikka tyttöjen reissulle hotelliin tai yhdessä elokuviin syömään poppareita.
Tai ehkä oon vaan aika peruna vauvojen kanssa? Sitähän oon ollut aina. Tuntuu hankalalta “leikkiä” alle puolivuotiaan kanssa, joka ei kauheasti ole kiinnostunut muusta kuin käsistään. Nyt, kun vauva on 7kk, tuntuu, että hänen kanssaan voi jo jotain “jutella”. Taidan vain olla sitä vähemmistöä, joiden mielestä lapsi on vain söpömpi, mitä enemmän kasvaa… Tiettyyn ikään asti!
20 ärsyttävää vaihetta vauvan ensimmäisen vuoden aikana
Miksi rakastan sinua, kuopustani, juuri nyt?
Lapseni on nirso ja siksi koen epäonnistumisen tunnetta äitinä
Olen ihan samaa mieltä! Vauvavuosi oli suoraan sanottuna tylsä ja pitkä kuin nälkävuosi. Tuntuu väärältä sanoa niin, mutta niin sen koin. Taaperon kanssa voi tehdä niin paljon enemmän. Vauva ei oikein tee vielä mitään, mutta vaatii kuitenkin jatkuvasti huomiota ja hoivaa. Etukäteen ajattelin, että esikoisen vauva-aika olisi nimenomaan ihanaa, kun voi rauhassa keskittyä vain vauvaan, mutta loppujen lopuksi se olikin sitten tylsää. Haluaisin vielä toisen lapsen, mutten suoraan sanottuna toista vauvavuotta! Onneksi on siinä sitten se esikoinen myös.
Just tänään viimeks sanoin, että ihanaa ku kuopus on koko ajan enemmän sellanen vastavuoroisempi! Ees jotain kommunikointia, mutta 3-vuotiaan kanssa voi jo keskustella! ?