“Miksi tolla tädillä on tumma tukka?“, tyttäreni kysyi eräällä vaunulenkillä.
“Ehkä hänen äidillä ja/tai isällä on tumma tukka ja hän perinyt samanlaisen hiusvärin? Ihan samoin kuin sinulla on vaalea tukka ja äidillä myös“, vastasin.
Miksi tädillä on tumma iho?, taaperoni jatkoi.
Kuuntele alta podcast-jaksoni lapsien möläytyksistä:

Apuapuapua mitä ihmettä, miten tuo lapsi tuollaista kysyy?! Kaikkeni oon tehnyt, että lapsesta tulisi mahdollisimman ennakkoluuloton ja nyt se kysyy tuollaista?! Oon kuullut, että lapset ei edes huomaa erivärisiä ihoja ja nyt mun lapseni tämän huomasi??
Mitä mä tein väärin??
Ehdin valehtelematta kelata 10 sekunnin aikana kaikki maailman ajatukset siitä, miten olen kasvattanut kamalan suvaitsemattoman lapsen ja kuinka hän seuraavaksi tatuoi otsaansa hakaristin.
Pelkään koko ajatusta niin, että siitä on tullut ihan mörkö. En tiedä, mistä pelkoni tarkalleen ottaen johtuu. Ehkä siitä, että Vaasassa on paljon monikulttuurisuutta ja täällä suvaitsemattomuudella ei pitkälle pötki. Tai ehkä, koska koen ennakkoluulot eri ihmisiä – siis kaikkia eri ihmisiä – kohtaan todella ikävinä ja haluan omatkin luuloni ehdottoman minimiin. Ainahan ennakkoluuloja on, mutta haluan kehittää omani olemattomiksi. No, niin tai näin, nyt vaikuttaisi siis siltä, että olen jotenkin onnistunut kasvattamaan rasistin?!

Tyttäreni odotti vastaustani vilpittömät, kirkkaansiniset, silmät lautasella. “Ehkä hänen äidillä ja/tai isällä on myös tummempi iho ja hän on perinyt sen samoin kuin sinun iho on vaalea kuten minulla?”, vastasin.
“Okei… Ja mikä tuossa kengässä on?”, hän totesi ja osoitti kuralänttiä kumpparinsa kärjessä.
Hyvä vastaus lapsellesi 🙂
En usko että kyseessä on se, että lapset eivät huomaisi toisten ihonvärejä, enemmänkin siitä, että heille se ei “merkitse” mitään..?
Esim. mieheni veli on tummaihoinen, kyllä oli aika että poikamme kysyi miksi? Mutta yhtälailla hän saattoi kysyä että miksi mumma on vanha tai jollakulla on kiharat hiukset tms. Lapset ovat uteliaita, se ei ole paha asia, jos ei siitä tee sellaista. (esim vastauksilla “ei noin voi kysyä, ei tollasia puhuta jne..)
Joo näinpä! Itteä jälkeenpäin hävettää oma ajatusten juoksu, mutta tälleehän sitä oppii.. Lapset opettaa ??
Lapset ihmettelevät ja katsovat maailman pieniäkin asioita ihmetellen. Kaikkea eivät tietenkään huomaa, mutta
välillä ovat erittäin tarkkaavaisia. En usko, että kasvatuksessa on mennyt mitään pieleen vaan lapset vaan ihmettelevät.
Ei sillä, että he sitä mitenkään pahalla, rasistisesti ajattelisivat. Miettivät vain miksi jokin asia on niin kuin on. Tai näin mä itse näen asian 🙂
https://www.kotonajakaupungilla.fi/
Oot oikeassa ?