Valehtelisin, jos väittäisin, että lentomatka vauvan kanssa ei olis jännittänyt etukäteen. Tiesin, että meillä on sikana kamaa, päikkärirytmi epäonnistuis väistämättä ja viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä – mitä pukea vauvalle päälle? Ei sais olla liian kuuma, mutta ei liian kylmäkään. Joskus lentokoneissa on mun mielestä aivan arktiset olosuhteet ja toisinaan on niin kuuma, että oma hiki virtaa vieruskaverinkin kylkiä pitkin. Sitten on vielä ne siirtymät asemalta koneeseen tai bussiin. Maanantaina Suomessa oli vielä (kirsikkana kakulle) niin kova viima, että sieluun tuuli. Päädyttiin siis pyjamaan ja kerrospukeutumiseen.

Heti alkuun meinattiin saada draamaa aikaiseksi, kun Kipinän tutti tipahti jo lähtökentällä lattialle. Ja ilman sitähän ei voida kyllä lähteä yhtään mihinkään! Kävelin hattu kourassa lentokenttäkiskan myyjän luokse ja pyysin, josko saisin huuhdella äänenvaimenninta keitetyllä vedellä. Myyjä ymmärsi hätäni. On aina niin ihana huomata, kuinka 99,9%:ia on aina valmiita auttamaan, kun vauvalla(ni) on pienikin hätä. Hetki tätä ennen toinen myyjä lämmitti Kipsun soseen 🙂 Soseet piti näyttää turvatarkastuksessa, mutta ei tarvinnut tunkea minigrippeihin eikä yleisrajoitukset päteneet määriin.

Ensimmäisen lennon aikana vauva nukahti. Täydellistä. Vaivihkaa vähennettiin vaatteita sitä mukaa, kun kone lämpeni ja taas puettiin, kun jouduttiin ulos. Passintarkastuksissa tuntui, että olisi tarvinnut kuusi kättä lisää, mutta onneksi meitä oli kaksi. Mä pidin vauvaa yhdellä kädellä ja kaivelin passeja toisella, kun T rehasi meidän neljää ( 😀 ) käsimatkatavaralaukkua mukanaan. Hatunnosto kyllä kaikille, jotka lentää yksin vauvan kanssa. Miten te käytte vessassa?

Pyjama oli nappivalinta asuksi, koska pääsimme kämpille vasta noin klo 23 Suomen aikaa. Ruokailuidenkin kanssa homma meni yllättävän kivuttomasti – helpompi varmasti olisi, jos vauva saisi jo istua. Päikkärit vauva nukkui ekalla kerralla isänsä sylissä ja toisella kerralla mun sylissä. Se oli harvinaista herkkua <3 Väsyneenä sitä taitaa simahtaa vaikka äitin syliin 😉
—
Kertokaa mulle kommenttiboksiin, että minkälaisia postauksia täältä Englannista kaipaisitte? 🙂 Onko jotain tiettyjä aiheita vai ihan peruskauraa? Instagramin storyihini päivittyy joka päivä useampi kuva tai video, joten sieltä löytyy reaaliaikaisempaa elämää.
Hyvä Kipsu!
Englannista koti-postauksia, mielellään stooriin semmonen MTV cribs-tyylinen esittely! Tai kuvapostaus tänne blogiin. Ja joku Kipsun kanssa kylillä-kuvasarja! Ja lähiympäristön esittelyä, ja miten siellä eletään, ja kaikkea Briteissä asumiseen liittyvää! <3
No tässähän oli aiheet blogipostauksille koko täälläoloajaksi ?? ei muuta ku toteuttamaan!
Mun serkun vaimo tuli Kaliforniasta Suomeen viettämään kesälomaa kuukaudeksi. Hän lensi kahden lapsen kanssa yksin. Matkatavaraa oli tuhottomasti. Oslossa kerrottiin, että jatkolento Suomeen on peruttu (vai mahtoivatko myöhästyä siitä liikaa) ja tarjouduttiin varaamaan hotelli keskustasta. Matkatavaraa oli tuhottomasti. Jättivät laukut lentoasemalle säilytykseen ja se maksoi maltaita, mutta sanoi että ei ollut mitään mahdollisuutta lähteä kuskaamaan niitä hotellille. Nuorempi taisi olla silloin parivuotias ja vanhempi reilu 4 v.
Siis ei olis ollu kyl minkään maailman mahdollisuutta lähteä yksin ton kamamäärän kanssa mihkää! Vähä väliä huomasin miettiväni, että onko muksu mukana!
Mulle kelpaisi kaikki, peruskaurasta lähtien 🙂
Onko sulla siellä seuraa? Kipsuahan me ei lasketa, koska se on aina sun kanssa ;D No vitsi miten muotoiltu kysymys ylipäätään, onko sulla siellä seuraa..Apua 😀 Mut ehkä ymmärrät mitä meinaan 😉
Semmonen päiväpostaus olis kiva. Kipsun ja äidin normipäivä – mitä sisältää? Kuvilla höystettynä tietenkin 🙂
Mulla asuu Lontoossa mun pikkuserkku ja hällä saman ikäinen poika ku kipsu 🙂
Päiväpostaus siis suunnitteluun ?
Eroja enkkuarjen ja suomiarjen välillä ois kiva kuulla 🙂 Ja jos tuona aikana huomaa muutenkin (kyyläämällä), että miten ne enkkutyypit toimii eriävästi suomalaisiin verrattuna, niin kerro ihmeessä 🙂
Tää kyl kiinnostaa itteeki! Ja oon mestarikyylä, vaikka itse sanonki ;D
Mä oon käyny 1 veen kanssa kahdestaan viikon reissulla Kyproksella. Meni hyvin, koska mulla oli kantoliina ja molemmat kädet vapaana vetämään laukkua jne. Kantoliinaan olin ommellu pussin passille, puhelimelle ja käteiselle/kortille. Lennot oli päikkäri-/yöuniaikaan ja parkuhan siinä tuli, kun väsytti, eikä olisi malttanut nukkua. Vieruskaverit oli onneksi oikeen mukavia.
mahtava idea toi pussukka kantoliinassa! ei tarvii äheltää laukkujen taskujen kanssa ku yrittää ettiä passeja! meilläkin oli siis manduca, mutta ei ehditty laittaa sitä oikeastaan missään vaiheessa edes päälle kun juostiin lähestulkoon koko ajan jonneki 😀 noi unet on kyllä haastavia varmasti koneissa 🙁 on niin paljon kaikkea mielenkiintoista 🙂