Ennen raskautta tunsin olevani – ainakin silloin tällöin – seksikäs. En ehkä sellainen stereotypinen seksikäs povipommi, mutta sellainen söpön(?) seksikäs. Girl next door tai jotain sinnepäin? Toki lapsettomuuden kanssa vääntäminen muutti sitäkin tunnetta huonompaan, mutta ulkoisesti kroppani oli omasta mielestäni ihan OK.
En tunne oloani seksikkääksi vaan äidiksi.
Minulla oli kivat tissit. Ei isot eikä pienet vaan jotain siltä väliltä. Vähän toistensa kanssa eri kokoiset, mutta silti ihan sopivat. Nykyään tilalla on kokonsa ja muotonsa puolesta lähes samanlaiset pallurat, mutta ne tuntuvat aivan eriltä. Ne ovat kuin tyhjentymään alkaneet ilmapallot. Imetys on loppunut noin viikko sitten ja onkin jännä nähdä, muuttuvatko rinnat vielä johonkin suuntaan.
Minulla oli myös pylly. Ei iso eikä pieni, ei treenattu eikä löllykkä, mutta pylly silti. Nyt huomaan pakaroissa selluliittia ja lantion seudulla raskausarpia, (joista osa kyllä tuli jo teininä).
Alakerrastahan minulla ei kukaan syntynyt, joten se on minun tilanteessani aika sama kuin ennen. Sen sijaan vatsaani koristaa reilu 10 sentin arpi. Se alkaa navastani ja jatkuu häpyluuhun. Pystysuunnan ansiosta se muistuttaa sitä, josta suurin osa vauvoista tulee eli ei varsinasesti mikään kedon kaunein kukka.
Vatsasta puheenollen, sekin oli ihan OK ennen raskautta, synnytystä ja äitiyttä. Sikspäkit ja pyykkilaudat oli kaukana, mutta pömppis ei ollut mitään, mitä viikon salaattikuuri ennen viikonlopun rientoja ei olisi saanut kuriin. Nykyään arkena salaattikuuri on melkeinpä pysyvää, mutta niin on röllykkäkin. Siihen on tullut jäädäkseen arven takia perseen näköinen maha, jonka päällä on kevyempi kantaa lasta.
Suuri osa omasta mielestä seksikkäimmistä naisista ovat äitejä! Miksi minä en siis voisi olla molempia – sekä rakastava äiti että seksikäs nainen?
Suurin muutos seksikkyyden kanssa on kuitenkin tapahtunut pääni sisällä. Minä, pääni ja kehoni ovat olleet vuoden lastani varten. Raskaus ja synnytys omi kehoni, imetys rintani ja huolenpito vauvastani ajatukseni. En tunne oloani seksikkääksi vaan äidiksi. No mitä ihmettä – miksi ei voisi olla molempia? Suuri osa omasta mielestä seksikkäimmistä naisista ovat äitejä! Miksi minä en siis voisi olla molempia – sekä rakastava äiti että seksikäs nainen? Onneksi Suomi ja maailma on täynnä hyviä esimerkkejä, kuinka se onnistuu.
Eli vastaus otsikon kysymykseen: Ei minnekään.
Naisista tuli äitejä, mutta seksikkyys ei kadonnut mihinkään. Se jäi ehkä hetkeksi tai pidemmäksikin puklurättien, kurahaalarien ja käytännöllisyyden alle, mutta kyllä se siellä on. Ehkä jopa voimakkaampana kuin ennen. Se pitää vain löytää uudelleen ja ensimmäinen oma muutoskohteeni on asenne.
ps. Tämän maman viimeisen päälle seksikästä arkea voi seurata myös instagramissa ja facebookissa!
pps. Jos teillä olisi ideoita, mikä olis hyvä tapa aloittaa taas liikunta (laji, sali, verkkokurssi jne.), niin saapi laittaa koodia tulemaan!
Jasunen says
Musta paras tapa aloittaa liikunta oli aikanaan ostaa saliohjelma ja tehdä kaikki kotona. 30-45 min pari-kolme kertaa viikossa sai oikeasti ihmeitä aikaan. Ja onnistui lapsen kanssa. Ainakin yhden. Enää en ole moista reippailua ajatellutkaan! 😛 .. Ja toi tissiasia, haluatko todella tietää miksikä ne vielä muuttuu! Voin kertoa että viimeksi järkytyin kun aikaa lopetuksesta oli kulunut noin 6kk.. 😀
ShittySarianna says
Ei saakeli, älä vaan kerro paitsi jos vastaus on, että “täydellisiksi” 😀
Toi kotisalijuttu vois olla hyvä, mutta tavallaan haluais päästä täältä neljän seinän sisältä poiskin!
Mirvan Menomatkat says
You hot mama! Nyt vaan bongaat messiin jonkun about samassa tilanteessa olevan toisen hot maman ja päätätte yhdessä alkaa liikkumaan. Asetatte tavoitteen vaikka puolen vuoden päähän ja sovitte että kumpikin vetää jonkinlaisen treenin toiselle kerran viikossa. Kävelyllä vähän hölkkää, sprinttejä, ylämäkijuoksua. Terassilla omalla kehonpainolla 15 minuutin hikijumppaa. vesijuoksua. Mitä vaan mutta säännöllisesti. Auttaa kehoa ja mieltä.
ShittySarianna says
Kyllä tässä mielikin kaipais jo kovasti tuulettumista – olkoot se mitä vaan liikuntaa! Toi olis kyllä hyvä toi kaverin kanssa ja tavoitteet ja vielä että joka viikko vedettäis jumpat toisillemme!!
Jenny In a boho home says
Mä suosittelen tankotanssia! Se kehittää voimaa, notkeutta ja kehonhallintaa. Se on fyysisesti rankkaa, mutta huomattavasti mielenkiintoisempaa ja hauskempaa kuin salilla huhkiminen (joka sekin on kyllä kivaa).
ShittySarianna says
Tankotanssia oonkin jo kokeillut! Se oli kyllä kivaa, mutta alun kurssit oli aivan tajuttoman tylsiä. En tiedä vaikuttaako 10 vuoden telinevoimistelutausta, mutta olisin kaivannut äksöniä nopeampaa! 🙂
Jenny In a boho home says
Joo, ymmärrän hyvin. Suoraan sitten vaan ylemmän tason tunneille! Pärjäisit varmasti siellä jo ihan sillä voimistelutaustallakin.
ShittySarianna says
Pitää kyllä antaa uusi mahdollisuus, oli se kyllä ihan tosi hauskaa! 🙂
Satu K. says
Mä komppaan tankotanssia kans! 🙂 Se on ollu oma rakas harrastukseni ennen lasta ja ai että kun pääsin viime kuussa vuoden tauon jälkeen palaamaan tangolle, niin oih sitä fiilistä! <3
ShittySarianna says
Mä niin ihailen kaikkia, joilla on joku laji, jota RAKASTAA <3
Ellu H. says
Jos tanssista tykkää, suosittelen itämaista. Harrastin ennen ekaa raskautta ja sen aikana (myös tämän toisenkin raskauden) niin kauan kun pystyin ja palasin kun esikoinen noin 4kk. Pehmeä alku kun opettelee kehonsa uudestaan. Ja samalla tuntee itsensä naiselliseksi, sensuelliksi ja voimakkaaksi, kun huomaa, että muuttunut kroppa, joka on aika kömpelö aluksi, alkaa liikkumaan sulavasti. Kivaa lukea muuten muiden kokemuksia tankotanssista 🙂 Ajattelin lisätä sitä uudeksi harrastukseksi itämaisen rinnalle, kun kuopus on syntynyt ja keho alkaa olla siinä kunnossa, että voi enemmän harrastaa.
ShittySarianna says
Tätä en ookaan koskaan kokeillut! Pitääkin yrittää kattoa löytyykö tätä vaasasta ja jos/kun, niin mistä! 🙂 Kiitos vinkistä! <3