Olin mukana Yle Akuutin artikkelissa koskien vanhemmuuden suorituspaineita. Tarkoituksena oli jakaa omia ei-niin-putkeen menneitä -tilanteita äitinä ja minulla monet liittyivät luonnollisesti uuteen rooliini kahden lapsen äitinä.
Jos taaperolla on tunteikas päivä ja kiukunpuuskat ovat erittäin läsnä tilanteessa kun tilanteessa, vauvankin itku pureutuu syvemmälle kitusiin.
Oon huomannut, että toinen lapsi joutuu usein “kärsimään” toisen lapsen huonoista hetkistä. Ei siis toisiltaan vaan minun kauttani. Jos taaperolla on tunteikas päivä ja kiukunpuuskat ovat erittäin läsnä tilanteessa kun tilanteessa, vauvankin itku pureutuu syvemmälle kitusiin. Ja jos taas vauva on nukkunut huonosti (eli minä myös) ja häntä itkettää non stoppina, taaperon pienetkin uhmat tuntuvat isommilta. Välillä se sataan laskeminen tuntuu ihan mahdottomalta.
Mua onneksi helpottaa tosi paljo tiedostaa jo aamulla, että vauva on todennäköisesti aika kärttyinen ennen aamupäivän päikkäreitä, koska yöllä tuli nukuttua huonosti. Tästä syystä taaperonkin perseily ärsyttää enemmän. Onneksi meidän vauva ottaa päikkäreillä yön univajeen kiinni ja loppupäivän onkin paremmalla tuulella. Syyslomaviikolla, kun taapero ei ollut päiväkodissa lainkaan ja vauva nukkui tosi huonosti, laitoin useamman kerran kuulokkeet korville ja kuuntelin lempparipodcastiani pienen hetken. Oli helpompi jatkaa neuvotteluja, kun hetkeksi sai “aikuista seuraa”.
Joskus mietin, että miten ikinä saan kasvatettua lapsistani “kunnon kansalaisia”, kun pitäisi osata olla joka sekunti rauhallinen kuin viilipytty ja lempeä kuin Muumimamma.
Tästä voit kuunnella minun tarjoamaa “aikuisten seuraa” podcastini muodossa:
Välillä on kyllä hankala olla äiti tässä maailmassa, jossa on ihan tajuton määrä erilaisia vaatimuksia. Joskus mietin, että miten ikinä saan kasvatettua lapsistani “kunnon kansalaisia”, kun pitäisi osata olla joka sekunti rauhallinen kuin viilipytty ja lempeä kuin Muumimamma. Pitäisi olla myös kokki, kasvatustieteiden maisteri, elämänkatsomusohjaaja ja ravitsemusterapeutti.
Ja kun sitä kuitenkin loppupeleissä on “vain” erehtyväinen ihminen – ihan niinkuin kuka tahansa.
Yle Akuutin sivuilla on kysely, jonne on tarkoitus kerätä muidenkin vanhempien “sudenkuoppia” ja koota niistä juttu. Jutusta sitten voimme hakea vertaistukea niihin vanhemmuuden hetkiin, kun ei olla ihan parhaimmillamme. Käy säkin ripittäytymässä!
Vauva ei liiku! – Ensimmäiset liikelaskentani koskaan
Luin tuon Yle akuutin jutun. Kiitos puheenvuorostasi, mielestäni tosi tarpeellista, että vanhemmuudesta puhutaan näinkin – inhimillisesti.
Mielikohtani
”Sä oot siinä se aikuinen ja sun pitäis osata käyttäytyä, mutta kun ei vaan aina osaa. ”
Näin se yksinkertaisuudessaan on.
Ja toi univaje on vain ihan jäätävän vaativaa. Onhan se kidutuskeinonakin käytetty. Voimia! Ja toivottavasti teidän taloudessa nukutaan pidempiä unia nyt ja vastakin!
Voi kiitos ❤️ Joo tää on ollut kyllä oppimisen tie koska esikoinen ei valvottanut koskaan näin paljoa! Tää olis muhun parhaiten “tehoava” kidutus mutta onneks musta ei sais mitää faktaa ulos koska en muista enää mitään ?