”Yritän tässä savustaa vauvaa pihalle (kohdusta)”, ”Tulis jo!”, ”En jaksa enää olla raskaana”, ”Teen tässä asiaa x, että saisin synnytyksen käynnistymään”. Siinä muutama lause, joita neuvolatätini ei tule minun suustani kuulemaan. Tai näin menin lupaamaan hänelle jo alkuraskaudesta. Miksi? Koska nuo lauseet sattuvat minua, eli keskosen synnyttänyttä äitiä, sieluun. Ei kukaan järkevä ihminen halua lastaan…
keskosäitiys
(Keskosäidin) Synnytyksen jälkeinen masennus – Miksi “kaikki ei olekaan nyt hyvin”?
Instagramin puolella pyydettiin toivepostauksena kokemusta/kokemuksia synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Vaikka itsekin olen uinut aika syvissä vesissä lapsemme syntymän jälkeen, aliarvioisin masennuksen voimaa, jos väittäisin itse siitä kärsineeni. Tästä syystä päätin pyytää blogiini jälleen vierailevaa kirjoittajaa. Sellaista kirjoittajaa, joka taisi ensimmäistä kertaa puhua/kirjoittaa aiheesta julkisesti. Tyttäreni on minulle sankari, mutta tämä on kirjoitus siitä, kuinka maailmastani katosivat värit….
Olisipa minulla ollut Kevyt Pienokainen -kirja keskosvanhemmuuteni ensiaskeleitteni tukena (+vlogi)
Kaupallinen yhteistyö Kevyt Ry:n kanssa Sain Kevyt Ry:ltä heidän kirjan Kevyt Pienokainen luettavaksi ja ajattelin nyt avata tuon kirjan sisältöä hieman omien kokemusten avulla. On sanoin kuvaamattoman huojentavaa lukea mustaa valkoisella esimerkiksi tunteista, joita on hieman häpeillen joutunut myöntää tunteneensa. Kun pystyy samaistumaan toisen keskosen äidin tai isän kokemuksiin, joita kirjassa on useampi, tuntuu “normaalilta”….
Keskoslapsen äidin 5 askelta asian käsittelyssä
Oon saanut ja antanut vertaistukea keskosäitiydessä useammalle kanssasisarelle ja keskusteluissa on tullut ilmi, että ennenaikaisessa synnytyksessä ja keskosen äitiyden käsittelyssä ylipäätään on todella paljon yhtäläisyyksiä. En voi tietenkään puhua kaikkien puolesta eikä se tarkoitus olekaan. Jokainen käsittelee asioita omalla tavallaan ja toisille toiset asiat ovat isompia kuin toisille. Ehkä tämä teksti kuitenkin tukee jotakin muuta, joka tapahtunutta…
Keskoslapsen äitiys – malliesimerkki vertaistuen voimasta
Vuosi sitten kävelin kohti tuttua kahvilaa. Näkisin ensimmäistä kertaa keskosäitikaverini livenä. Oltiin puhuttu somessa jo kymmeniä – jos ei satoja – tunteja kuukauden aikana, mutta silti jännitti. Mitä jos en osaisikaan puhua mitään ilman netin välitystä? Oon muutenkin huono hieman vakavan aiheen keskusteluissa tai tilanteissa. Miksi ihmeessä suostuin tapaamaan? No, uteliaisuus voitti ja pian näinkin…