Tänään Kipinä, Kipsu, Kipa, Kipsukka on kehitysiässäkin vuoden! Eli tänään on hänen laskettuaikansa! Yksivuotiskehitysiän kunniaksi nappasin vanhasta blogistani tekstin, jonka kirjoitin suutuspäissäni neuvolalääkäritarkastuksen jälkeen: Lääkäri: “Kyllä teidän lapsi on jäljessä kehityksessä” Minä: “Jäljessä kehitysiästäkin?” Lääkäri: “Mitä meinaat?” Minä: “Niin siis, onko jäljessä sitä mitä kuuluisi vastata kehitysiän puitteissa vai kalenteri-ikäisiään jäljessä? Lääkäri: “Niin siis jäljessä…
keskosäitiys
(Hätä)Sektion jälkeinen huono omatunto ensisylittelystä
Meni yli puoli vuotta Kipinän syntymästä, että aloin tuntea tästä huonoa omaatuntoa. Ihan rehellisesti uskon, että mitä enemmän rakastun lapseeni, sitä enemmän huono omatunto tilanteesta kasvaa. Nimittäin ensisylittelystä. Villi veikkaukseni on, että sain ensimmäisen kerran lapseni syliin noin 3-4 tuntia hänen syntymänsä jälkeen. Minut työnnettiin sängyllä heräämöstä keskolaan, vaikka en tuota matkaa muistakaan. Hämärässä huoneessa…
Keskosvanhemman arkeen pinttyneet tavat, osa 2.
Hups! Valehtelin kyllä pahemman kerran kirjoittaessani parista hassusta (käyttäytymis)tavasta, jotka Kipsun keskosuus on aiheuttanut. Siis valehtelin siinä, että ei niitä kyllä ihan paria vain ole! Jaettuani tekstin sain kommentteja muilta keskosäideltä heidän tavoistaan ja olisin voinut allekirjoittaa JOKAISEN. Niistä tavoista on tullut niin normaaleja, että en ole edes tajunnut ihmetellä! Tunnustan nyt siis loputkin: Hengityksen…
Keskosvanhemman arkeen pinttyneet tavat
Ei aikaakaan, kun minulta kysyttiin, onko arjessani vielä tapoja, jotka pohjautuvat tyttäreni keskosuuteen tai hänen ensimmäisiin viikkoihin sairaalassa. Vastasin suorilta käsin, että “Ei muita, paitsi jatkuva hysteerinen vauvan painosta stressaaminen”. Nyt, kun olen saanut pohtia asiaa hieman enemmän huomaan, että onhan niitä muitakin pinttyneitä tapoja. Jännä tuo ihmismieli – yritti kai suojella, koska kuppi oli…
Pikkukeskosen tarina
Jo aiemmin kirjoitin, kuinka tärkeää vertaistuki on äitiydessä. Se on korvaamatonta. Keskosäitinä on kuitenkin tiettyjä asioita, joissa kaipaa toista saman kokenutta ja kokevaa tueksi jakamaan ilot ja varsinkin ne pelot. Olen sanoinkuvaamattoman onnekas, että olen sellaisen löytänyt. Tällä kertaa vierailevana kirjoittajana on siis keskosäitikaimani, tärkein vertaistukeni ja lohduttajani. Tekstin tähtenä Kipinääkin pienempi kipinä ? Neiti Keskenmeno (Tää nimi ei oo mun…