Olen tyttäreni syntymän jälkeen ihmetellen ihaillut niitä, jotka sanovat, että osasivat valmistautua äitiyteen. Tuohon ihmettelyyni on kaksi syytä: Itse en todellakaan osannut. Se “osaamani”, vähäinen, valmistautuminen tapahtui viisi vuotta sitten kuvitellessani raskautuvani heti ensimmäisestä kierrosta. Tiedän naisia, jotka varmasti osaavat olla rentoja mutseja yrittämättä sitä. Minä en ole tällainen enkä ole koskaan ollutkaan. Mä tiedän…
vauva-arjen haasteet
KOPSKOPS ja vauva on kumossa – pölypallo suussaan
Apuapuapua, nyt se on alkanut. Kolahtelut, kompastumiset ja kömmähdykset. Vauva kolauttaa itsensä milloin minnekin ja valitettavasti yleensä jonnekin kolahtaa kuuppa. KOPS vaan ja vauva on taas kumossa jossain. Ei mitään väliä kuinka paljon yritän vahtia – päivittäin jostain sohvan takaa kiljutaan tai könytään ylös. Hän ei tiedä vielä, itkeäkö vai nauraa – enkä tiedä muuten…
Miten näyttää arjen keskellä puolisolle rakastavansa?
Se tuskin tulee kellekään yllätyksenä, että parisuhdeaika ottaa hieman osumaa vauvan syntymän jälkeen. Se tuli kuitenkin itselle yllätyksenä, kuinka pitkälle osuma kantaa. Yhtäkkiä ihollani olikin jatkuvasti kiinni pieni vauvatakiainen, joka täytti päivittäisen annostukseni läheisyyttä. Enemmänkin. Kipsun kanssa ensimmäiset 4-5 kuukautta oli pelkkää imetystä. No, ehkä vähän värikynää, mutta imetys kesti tunteja ja taas tunteja. Yhtäkkiä…