“Mietiks sä koskaan, että mitä helvettiä me ollaan ajateltu ku yritettiin ja saatiin vielä toinenkin lapsi?”. “Joo, viimeks viime yönä klo 02-04, kun kävelin ympäri makkaria vauva sylissä”. Tuo oli mieheni vastaus, kun kysyin häneltä tämän tekstin ensimmäisen lauseen.
Mitä kaikkea sitä äidin pitäisikään “osata” jo ennen lapsen syntymää? Kuuntele alta podcastini:
‘Tuliko yllätyksenä, että lapsen saamiseen liittyy suuri vastuu?‘. No ei tullut, mutta ei sitä voi ymmärtää ennen, kun vastuun kanssa painii päivittäin käytännössä.
Muistan, kun mietin esikoisen elämän ensimmäisinä kuukausina sitä, kuinka iso vastuu lapsi on. Tähän taas jotkut näsäviisaat haluaa todeta, että ‘tuliko yllätyksenä, että lapsen saamiseen liittyy suuri vastuu?‘. No ei tullut, mutta ei sitä voi ymmärtää ennen, kun vastuun kanssa painii päivittäin käytännössä. Periaatteessa voin munata koko homman tai muuten vaan kasvattaa lapseni miljoonalla eri tavalla kieroon.
Toisen lapsen kohdalla vastuu on jo suht tuttua, mutta esimerkiksi ajan jakautuminen lasten välillä tuo uutta maustetta soppaan. En halua, että esikoinen alkaa syyttää vauvaa hänen “äiti-/isiajan” puolittuessa, joten välttelen “vauva -syytä” (eli “nyt en pääse/voi/ehdi, koska vauvalle pitää x”) viimeiseen asti. En halua myöskään, että vauva jää täysin seinäruusuksi, mikä näköjään herkästi tapahtuu, jos ei siihen kiinnitä oikeasti huomiota.
Tiedän monia valintojani jo etukäteen teoriassa, mutta lapset ovat tunnetusti yksilöitä. Esimerkiksi tiedän haluavani ottaa kiinteät ruuat mukaan vasta 6kk iässä ja tiedän, mitä tarkoitetaan “ruokailuvalmiuksilla”. Se, mitä en tiedä, on yksilön eli kuopukseni reaktio näihin ja mikä juuri hänelle on parasta. Taas mennään arpapelillä. Ja kuinka paljon me vanhemmat loppupeleissä pystymme vaikuttaa siihen, millaisia lapsistamme kasvaa?
Ihmettelevä vierailija says
Minun mielestä voisit keskittyä hiukkasen enemmän siihen hetkessä elämiseen niiden lasten kanssa. Olet somessa 24/7h ja joka tuutista mariset ja toitotat vaan sitä kuinka se lapsi nukkuu ja miten nukkuu ja miten pitkään nukkuu ja miten ei nuku.. Keskittyisit vauvavuonna johonki muuhunki? Lasten on tarkoitus pikkuhiljaa olla HEREILLÄ eikä aina nukkua. Koita hyväksyä se ja elää sen mukaan.
Ehkä sulla jäis vauvavuodesta muutaki kätee ku toi ulina jos olisit niiden sinun lastesi kanssakin joskus.
ShittySarianna says
Kiitos huolenpidosta ❤️ tää saattaa tulla yllätyksenä sulle, mutta mun elämässä on paljon muutakin kuin some. Ehdin kyllä nauttia ja viettää aikaani lasten kanssa, usko tai älä niin julkaisuja voi ajastaa ja niitä voi julkaista silloin kun vaikka lapset nukkuu tai imetän ? jos pienillä muutoksilla ja niistä kertomalla voin auttaa itseäni ja muita niin luulisi että se ei sinun elämääsi näin paljoa hetkauttaisi.