Voi ei, toisten lapset puhuu jo neljän sanan lauseita ja meillä odotellaan vielä ensimmäistäkin saapuvaksi! Onkohan tää normaalia?
Keskosen äitinä luulen tarkkailevani kaikkia kehitysaskeleita ekstratarkasti. Toki multa puuttuu vertailukohta täysiaikaisen lapsen äitiyteen eli tämä luuloni on puhdas veikkaus. Joka tapauksessa puntaroin jatkuvasti, minkä kehitysaskeleiden hitaus voidaan laittaa vaan lapsen yksilöllisyyden piikkiin ja mikä johtuu keskosuudesta. Sitähän on periaatteessa mahdotonta eritellä, koska ymmärrykseni mukaan kehitysvauhti on motoriikan lisäksi kiinni myös luonteesta, tempperamentista ja ympäristöstä. Ympäristöön liittyen, kuinka moni on kuullut sanottavan, kuinka pienemmät sisarukset alkavat kävellä aiemmin pysyäkseen isomman sisaruksen perässä?
Kai sitä hakee jotain anteeksiantoa ennenaikaisesta synnytyksestä törkkäämällä naaman eteen jokainen lelu, mitä ympärillä näkyy?
Meillä Kipinä on aina ollut tosi rento kaveri. Häntä ei selältä mahalle kääntymiset kiinnostaneet pitkään puolivuotispäivän jälkeenkään eikä hän nähnyt ikätovereidensa tavoin iloa eteenpäin liikkumisessa alle 10-kuisena. Jos hän halusi lelun käsiin, riitti rääkäisy äidin kuullen ja minähän kiikutin mitä milloinkin arvon leidin eteen. Keskoseni fysioterapeutti veikkasi minun ylipalvelevan lastani ja hän oli kyllä oikeassa. Rivien välistä – ja parin keskosäidin juttujen perusteella – osaan lukea, että tuo ylipalvelu tuntuu olevan oikein keskosäitien kansantauti. Kai sitä hakee jotain anteeksiantoa ennenaikaisesta synnytyksestä törkkäämällä naaman eteen jokainen lelu, mitä ympärillä näkyy?
Kun lapset kehittyvät niin eri vauhtia, miksi sitä sitten vertaillaan?
Kun lapset kehittyvät niin eri vauhtia, miksi sitä sitten vertaillaan? Jos keski-ikä kävelemisen aloitukselle on 12-15kk, miksi jo stressaan, kun lapsi ei kävele vielä 12kk1pvä iässä? Lupasin itselleni, että minusta ei tule äitiä, joka vertailee lastansa muihin. Miksi silti teen sitä? Ei mene viikkoakaan ohi, että en hokisi päässäni: lopeta tuo vertailu, lopeta se, se on typerää ja turhaa. Niinkuin se onkin!
Meidän molemmat pojat on kävelleet muutama päivä 10 kk jälkeen. Sen sijaan pikkusisko otti ensimmäiset askeleet muutama viikko vajaa 12 kk iässä. Hän oli ilmeisesti terveen varovainen, kun ympärillä riitti vauhtia ja vaarallisia tilanteita.
Sen sijaan juttua on riittänyt jo pitkään. Sanoja on pitkä lista ja papatus on jatkuvaa. Kaikesta ei saa selvää. Neuvolassa aina sanotaan että ei saa vertailla. Ja niin vaan vertaillaan. 🙂 Jos ei ääneen, niin ainakin pään sisällä. Sellaisia ihmiset vaan on.
Kiitos ihanasta blogista! Olen saanut siitä niin paljon vertaistukea.
Meille syntyi helmikuussa poika kuukauden ennenaikaisesti. Kaikki on mennyt lopulta hyvin, mutta nyt pojan lievä pehmeys huolettaa. Saatiin 4 kk (kehitysikä 3,5 kk) lääkärintarkastuksessa lähete fyssarille, kun pää ei seurannut käsistä vedettäessa. Poika on lääkärin ja fyssarin mukaan lihasjäntevyydeltään hieman keskivertoa veltompi ja saatiin jumppaohjeita. Vielä ollaan normaalirajoissa, mutta silti huoli kalvaa. Poika kannattelee päätään hyvin sylissä ja vatsamakuulla, mutta ei edes yritä kääntyä. Tulen hulluksi, kun luen Suomesta muiden äitien hehkutusta lapsen nopeasta kehityksestä. Hitto, kun osaisi olla virtaamatta!
Ymmärrän täysin! Ja iha parasta, että pääsitte fyssarille! Siellä ne antaa hyvät ohjeet ja ammattilainen antaa “arviota”. Meillä ainaki neuvolassa oltiin aivan pihalla kehityksen kanssa. Ja about tossa iässä me saatiin palaute, että pää on toispuoleinen ja saatiin ohjeet miten tilanne korjataan. Pari viikkoa nii asia oli korjaantunut! Tien että ei auta mitään kun sanon että älä stressaa, mutta yritä ottaa chillisti ja luota fyssariin. Se tietää mistä puhuu ?❤️