On ollut mielenkiintoista seurata keskustelua kotisynnytyksistä. Itse TÄYSIN toisen ääripään synnyttäjänä olen silmät pyöreänä lukenut juttuja. Yksinkertaisesti sanottuna, minusta homma kuulostaa tosi hurjalta ja riskialttiilta! Ensimmäisenä herää kysymys miksi? Miksi ihmeessä tekisit itsellesi sellaista, kun lääketiede voi tehdä tilanteesta huomattavasti kivuttomamman?
Tiedän, että suurin syy kotisynnytyksen kauhisteluuni on omassa synnytyksessäni. Se kun oli täydellinen vastakohta kotisynnytykselle.
Mä en oo koskaan pelännyt fyysistä kipua synnytyksen osalta. Jos jotain pelkäsin, niin sitä, että pyörtyisin tai olisin muuten tiedoton tilanteessa (hahah, hyvin meni). En halunnut etsiä liikaa tietoa synnytyksestä – oon niitä ihmisiä, jotka uskoo, että joskus tieto lisää tuskaa. Olin päättänyt, että menen niin pitkälle kuin pystyn ilman lääkkeitä, mutta pyydettäessä niitä saa (ja pitää) minulle antaa. Halusin synnyttää ensisijaisesti jakkaralla ja kokeilla lääkkeettömiä kivunlievityksiä. Blogia sekuntiakaan lukeneet tietää, että kaikki tämä meni kankkulan kaivoon. Olin täysin tiedottomana, selällä kädet sivuilla ja alakerrasta ei tullut yhtään ketään eikä mitään. Tiedän, että suurin syy kotisynnytyksen kauhisteluuni on omassa synnytyksessäni. Se kun oli täydellinen vastakohta kotisynnytykselle.
Omallakin kohdalla raskaus sujui täydellisesti kunnes yhtäkkiä homma muuttuikin katastrofiksi.
Kotisynnytyksellekin on kriteerejä, joita läpäisemättä jää se kohdallasi toteutumatta. Esikoistaan odottavien kotisynnytyksen kanssa harvempi kotikätilö tarjoaa tähän mahdollisuuden ja ymmärtäähän sen – kipua ja siihen reagoimista on mahdoton tietää, jos sitä ei ole kokenut aiemmin. Poikkeuksiakin kuitenkin on, mutta raskauden on pitänyt sujua kuin tanssi siihen asti. Omallakin kohdalla raskaus sujui täydellisesti kunnes yhtäkkiä homma muuttuikin katastrofiksi. Itsehän olin vielä sinä samaisena hätäsektioyön päivänä ultrassakin, jossa kaikki – istukkaa myöden – oli kuin strömsöössä. Ehkä joku jo rivien välistä lukeekin, että en ole mikään kovin suuri fani kotonasynnyttämiselle. En taida uskaltaa olla. Se perustuu täysin omiin kokemuksiini ja tietoon, että syy miksi nyt vietän aikaani elävänä elävän lapsen seurassa on sairaala, sen henkilökunta ja vahvat lääkkeet.
Kukaan muu ei arvostellut minua, paitsi minä itse.
Aiheesta tuli keskustelua eräässä ryhmässä ja huomasin, kuinka argumentit menivät minulla tunteisiin. Ärsytti ja ennen kuin huomasinkaan, minulla valui kyyneleitä. Silloin tajusin, miksi aihe herättää niin paljon tunteita puolesta ja vastaan. Kotisynnytysten puolesta puhujat loukkaavat tarkoittamattaan siihen pystymättömiä. Itsekin koin täysin rakentavan keskustelun provosoivana. Kuin minua olisi arvosteltu sen takia etten pystynyt samaan, vaikka se ei pidä paikkaansa. Kukaan muu ei arvostellut minua, paitsi minä itse.
Mieheni sanoisi nyt, että:”Kumpaa lapsi kiittäisi ylioppilaspuheessaan? Äitiä, joka synnyttänyt luomuna vai äitiä, joka synnytti lääkkeellisen kivunlievityksen kera? Ei kumpaakaan! Ei häntä kiinnosta!“. Taidan keskittyä tuohon ja jatkaa keskustelujen ihmettelyä.
Oletko sinä harkinnut kotisynnytystä? Miksi/Miksi et?
Lue myös Jyllannin suomineidon teksti, jossa hän vertailee Suomen ja Tanskan synnytyskulttuureja.
Kotisynnytystä ei meidän ig:stä löydy, mutta huonoa läppää kyllä! Hyppää remmiin!
Jennye88 says
Olen täysin samoilla linjoilla kanssasi. Oma mielipiteeni on myös hyvin rankka kotisynnytyksiä vastaan. Mielestäni se on täysin edesvastuutonta lapsen sekä oma hengen vaarantamista. Lapsi voi vammautua vakavasti ja pahimmassa tilanteessa kuolla. Tai molemmat voivat kuolla! Itse voi tästä päättää, mutta se lapsi ei.
Toki tähän vaikuttaa myös vahvasti oma ei niin Strömsöössä mennyt synnytykseni. Kauhun sekaisin tuntein lukee aina näistä “hippiluomu kotisynnytyksistä” mitä lienevätkään. Minusta se ei tee mitenkään parempaa äitiä, että vaarantaa lapsensa hengen ja terveyden kyseisellä toiminnalla.
Miehesi kommentti oli osuva. Mennään sillä! 😉
ShittySarianna says
Niin, kyllä tuo mustakin kuulostaa ihan tosi pelottavalta.. Oon nyt oppinut eri kanavien kautta tulleista kommenteista että iso-britanniassa ja hollannissa (jossa kotisynnytykset ovat aika yleisiä) on tehty tutkimuksia, joiden mukaan kotona synnyttäminen olisi yhtä turvallista kuin sairaalassa. Tosi vaikea on uskoa, mutta mikäs minä oon tutkimuksia vastaan väittämään. Tosin en oo yhtäkään vielä ite lukenut 😀
Mä myös uskon, että kotisynnyttäjät – ainakaan suurin osa – ei pidä itteään parempana äitinä, mutta ymmärrän kyllä sun pointin. Mullahan tuli siis sama fiilis, mutta nyt tiedän, että se johtui ihan omasta kokemuksesta ja omista ajatuksista.
Joo, kyllä toi ukko vaan osaa laukoa nää äitien hössötykset ihan huolella maihin!! 😀
Vierailija says
Itselläni sekä esikoisen kohdalla raskaus että synnytys sujui ihan loppuun asti täysin ongelmitta, mutta yllättäen vauva ei alkanutkaan hengittämään itse synnyttyään ja olisi kotisynnytyksessä joko menehtynyt tai vähintäänkin vammautunut vakavasti. Kiitos sairaalaolosuhteiden ja osaavan henkilökunnan, meillä on terve lapsi. Tuntuu itsestä aika isolta riskiltä hyötyyn nähden synnyttää suunnitellusti kotona, vaikka sairaala olisi kuinka lähellä. Elottomalle vauvalle tai vuotavalle äidille minuutit ovat kalliita.
ShittySarianna says
Just tällasten kokemuksen omaavilta olis mun mielestä jotenkin jopa absurdia vaatia ymmärrystä kotisynnytyksiä kohtaan. Se, että tiedostan miksi kauhistelen, on musta tarpeeksi ymmärrystä 😀
Satu K. says
Juu ei käynyt kotisynnytys mielessäkään, enkä lähtisi siihen touhuun nytkään, jos tulisin uudestaan raskaaksi. Omassa synnytyksessä kuitenkin tarvittiin loppujen lopuksi imukuppia ja aika monta avustajaa, että vauva saatiin syntymään. Ja kaupan päälle tuli vielä mulle mittavat repeämät, jotka sitten korjattiin leikkaussalissa heti synnytyksen jälkeen. Näihin peilaten olen erittäin kiitollinen, että sain synnyttää sairaalassa ja olla rautaisten ammattilaisten ympäröimänä. 🙂
Ihan mahtava toi sun miehen kommentti! 😀
ShittySarianna says
No eikö ? se kyllä osaa pistää tarvittua jarrua joskus tälle äitihössötykselle ?
Mä oon myös jatkuvasti kiitollinen siitä ammattitaidosta, mitä sairaala pystyi meidän perheelle tuolloin tarjoamaan ?
Jaialdjhs says
Itsellä synnytys alkoi ihan hyvin supistuksilla mutta lopulta lähdettiin kiireellä leikkaukseen kun huomattiin lapsen sydämensykkeen tippuvan vaarallisen alas aina kun menin esim vessaan tai vaihdoin kylkiasennosta pois. Lapsi olikin hirttänyt itsensä napanuoraan niin pahasti ettei olisi koskaan syntynyt alakautta. Miten tämäkään olisi huomattu ilman sydänäänianturia? En siis tiedä käytetäänkö kotisynnytyksessä kyseistä vimpainta mutta tuskinpa?
ShittySarianna says
Huhhuh! Onneksi ei käyny hullummin ?
Mä en kyllä tiedä.. Oon lueskellut kotisynnytyksen omia nettisivuja kyllä ja tietääkseni heillä kuitenkin jotain vempaimia on mukana… En kyllä tiedä mitä ?
Jyllannin suomineito says
Hieno näkökulma tällaiselle, joka on kuin ihmeenkaupalla saanut synnyttää lapsensa luomuna vesisynnytyksellä. On todellakin ymmärrettävää, että sinulle kotisynnytys tuntuu täysin absurdilta vaihtoehdolta.
ShittySarianna says
Erinäisistä syistä johtuen ymmärrän kuitenkin paremmin nykyään kotisynnytyksestä haaveilevia ja sen kokeneita 🙂
Vierailija says
Minä haaveilen edelleen kotisynnytyksestä, vaikka kaksi lasta on sairaalassa syntynyt ja toinen synnytys oli kaikkea muuta kuin kuvittelin. Tosin senkin synnytyksen kulussa näen monta kohtaa, joissa olisin siirtynyt sairaalaan, mikäli olisin ollut yrittämässä synnyttää kotona. Tämä kotisynnytyksen ja sairaalasynnytyksen vastakkainasettelu on kurjaa. Minusta on myös surullista, kuinka usein kotisynnyttäjiä moititaan vastuuttomiksi. Tuskin kukaan heistä on tehnyt päätöstä tutustumatta aiheeseen perin pohjin.
ShittySarianna says
Tuo moittiminen tuntuu usein perustuvan juurikin omiin kokemuksiin, joissa synnytyksessä ei ole kaikki mennyt kuten piti. Omalla kohdallani se ainakin johtuu siitä. Olen varma, että kukaan kotisynnyttäjä ei tee päätöstään hepposin perustein vaan tutustuu aiheeseen tarkasti.
Vierailija says
Tämä kohta olivarmaan mielestäni hupsusti kitjoitettu:
“Kotisynnytysten puolesta puhujat loukkaavat tarkoittamattaan siihen pystymättömiä. Itsekin koin täysin rakentavan keskustelun provosoivana. Kuin minua olisi arvosteltu sen takia etten pystynyt samaan, vaikka se ei pidä paikkaansa. Kukaan muu ei arvostellut minua, paitsi minä itse. “
Eikö kyse ole ennemmin siitä että kotisynnytykseen pystymättömät loukkaantuvat, eikä niin, että kotisynnyttäjät loukkaavat ? Kuten itse sanoit, ‘kukaan muu ei arvostellut minua, paitsi minäportin itse’. 🙂
ShittySarianna says
oot oikeassa! se olisi varmasti kuvannut paremmin 🙂 siitähän on (omalla kohdallani ainakin:D) kyse 🙂
Vierailija says
Automaattisyöttö oli näköjään heittänyt muutaman ylimääräisen sanan tekstin sekaan 😀 Mutta onneksi tuosta kuitenkin sai selkoa. Mielestäni on harmillista että kukaan ylipäätään arvostelee kenenkään synnytystapaa, oli se sitten sektio, alatie sairaalassa tai kotisynnytys, jokainen haluaa jokatapauksessa omaa& vauvansa parasta 🙂
ShittySarianna says
tietämättömyys on varmasti se suurin syy… niinku about kaikkien aiheiden kanssa, josta väitellään! 🙂 mä kuitenkaan en halunnut arvostella, vaan kertoa, miksi kotisynnytys kuulostaa mun korviin tosi pelottavalta. Ja yritin kertoa myös sen, että tiedostan, mistä se fiilis johtuu. 🙂
Vierailija says
Oma raskaus sujui hyvin, eikä mitään erikoista pitänyt olla ja piti synnyttää ”normaalisti” alateitse, toki sairaalassa.
Toisin kävi. Esikoinen syntyi hätäsektiolla sydänäänien kadottua kokonaan ennenkuin synnytys oli edes käynnistynyt. Meillä kävi hyvin, koska olemme juuri sairaalassa käyrillä tarkastuksessa ja saimme suloisen terveen, mutta pienen lapsen syliimme. Tai no mieheni pääsi hänen luokseen ensin, itse olin taju pois jonkun aikaa.
Jos olisimme olleet kotona, ei lasta olisi. Kaikenlisäksi napanuora oli kiertynyt tiukasti kaulan ympärille. Olen erittäin kiitollinen, että luotin vaistoihini ja lähdin sairaalaan käymään, vaikka ei ollut vielä aika ja vielä kiitollisempi sairaalan henkilökunnalle kaikesta hyvästä hoidosta.
En tätä ennenkään ollut mitenkään myönteinen kotisynnytykselle, tämän jälkeen vielä vähemmän.
Viivi1 says
Miksi oletuksena on, että kotisynnytystä halua olisi siinä jotenkin niin kiinni ettei kuuntele omaa vaistoaan ja lähde sairaalaan jos tuntuu siltä että jokin on vinossa? Ihan kuin heille se olisi jotenkin niin kova arvo että se menee kaiken muun edelle. Itse kyllä veikkaisin, että kyseiset naiset, jotka tämän vaihtoehdon haluavat omaavat kyllä ihan samat vaistot kuin mitä mihin sinäkin luotit kun lähdit ylimääräiselle tarkastukselle. Ehkä ongelma on ylipäätään siinä, että kun ihmiset ei itse osaa kuunnella kehoaan kunnolla niin ei sitten uskota että muutkaan sitä osaa. Ja tää pätee muuhunkin kuin vain synnyttämiseen. Aina ei voi valita, mutta uskon kyllä kotisynnytystä harkitsevien ottavan myös vastuun sen turvallisuudesta vakavasti ja luotan myös heidän kykyyn kuunnella kehonsa viestejä. Enemmän uskon tämän synnytysten keskittämisen ja matkojen pidentymisen tulevan vaikuttamaan tilastoihin kun puhutaan äitien ja vauvojen turvallisuudesta synnytyksen yhteydessä. Se tulee pakottamaan “kotisynnytäjiksi” ihmisiä jotka eivät siihen ole millään tavalla valmistautuneet.
ShittySarianna says
“Enemmän uskon tämän synnytysten keskittämisen ja matkojen pidentymisen tulevan vaikuttamaan tilastoihin kun puhutaan äitien ja vauvojen turvallisuudesta synnytyksen yhteydessä.” <– oon niin samaa mieltä. meinasin tästä mainitakin! ehkä “synnytystuvat” yleistyisivät 🙂 https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/katiloliitto-ehdottaa-s…
Syöksysynnyttäjä says
Itsellä ei ollut kaukana ettei toinen lapseni syntynyt kotona yli 100 kilometrin päässä synnytussairaalasta. Kotona jo ponnistutti mutta ambulanssilla ehti vajaa 30km päähän tk:hon jossa lapsi syntyi täysin luomuna.
Kolmas lapsi syntyi synnytussairaalasta ja oli nopea ja helppo synnytys. Jos synnytys menisi noin hyvin kuin nuo kaksi voisin ihan hyvin kotonakin synnyttää. Sinänsä ymmärrän mikä siinä kiehtoo. Omalla kohdalla jos vielä synnytän on hyvin mahdollista että synnytys olisi jälleen syöksysynnytys. En lähtisi suunnitellusti kotona synnyttämään mutta aina pakko ottaa huomioon oma synnytystausta. Kotisynnytys saattaa tulla eteen vaikkei sitä suunnittelisi. Syyt miksi siihen ei lähde on tuo todella pitkä matka synnärille jos tulisi ongelmia ja omat lapset ovat syntyneet lievästi ennenaikaisina (rv 36+0-36+6) joten en saisi edes lupaa siihen. Jos voisi etukäteen tietää ettei tule ongelmia niin valitsisin kotisynnytyksen mutta koska koskaan ei voi olla varma niin lähden aina oletuksella että ehdin sairaalaan…
ShittySarianna says
Toi on kyllä oikeesti kamalaa, kun sairaalat on niin pitkän matkan päässä. Me asutaan 100m sairaalasta ja jos asuttais yhtään kauempana, niin Kipsu ei olisi täällä/olisi vammautunut vaikeasti. 🙁
kiireelliseen sektioon päätyneet says
Jos olisin alkanut esikoista kotona synnyttämään, hän ei olisi selvinnyt siitä, enkä välttämättä minäkään.
Tarjonta oli väärä, eikä olisi mahtunut ulos lantiostani.
ShittySarianna says
Nää tilanteet mua just pelottaa kotisynnytyksissä, joka siis perustuu tietty omiin kokemuksiin. Tietenkin suhteessa nää on varmasti pieni osuus kaikista synnytyksistä, mutta kun eihän sitä ikinä voi tietää keneen salama osuu 🙁
3 * luomusynnyttäjä says
Eikö lääkkeellinen synnytys ole paljon riskialttiimpi kuin lääkkeetön synnytys?? Lääkkeet ja puudutteet sekoittavat kehon omaa hormoonitoimintaa ja voivat vaikeuttaa synnytyksen normaalia etenemistä. Kun keho saa toimia niin kuin se on tarkoitettu,ilman että synnytykseen puututaan lääkkeellisin keinoin,sujuu yleensä kaikki hyvin ja omalla painollaan. Kipuunkin on paljon tehokkaita lääkkeettömiä kivunlievituskeinoja. Miksi synnytyksestä on tehty niin lääkkeellistä? Miksi synnytyskipuun suhtaudutaan niin negatiivisesti? Miksi luonnollisesta synnytyksestä on tehty ihmetyksen aihe?
ShittySarianna says
Musta erittäin hyviä kysymyksiä ja tuo tekstiin linkkaamani jyllannin suomineidon postaus on musta tosi silmiä avaava ? omalla kohdalla lääkkeet ovat syy miksi minä ja lapseni ollaan hengissä joten ymmärrettävästi kokemukseni takia välillä vaikea ymmärtää kotona synnyttämistä. Mutta yritän ymmärtää ja ymmärränkin nykyään paremmin ?
Vierailija says
Minulla myös lapsuudessa kaksi nuorinta siskoa syntyny ihan suunnitellusti kotona, enkä koe sitä mitenkään “vastuuttomana” tai oikeestaan edes sen suurempana riskinä normaalissa raskaudessa ? asuttiin sillo Ruotsissa, tuntunu kyllä että siellä ollaan muutenki myönteisempiä kotisynnytyksiä kohtaan. Ilmeisesti myös yleisempää. Ei normaali alatiesynnytys ole mikään lääketieteellinen juttu, vaan täysin luonnollinen tila naiselle ? ja tärkeää on että äiti tuntee olonsa hyväksi ja turvalliseksi ? joillekin se oma koti voi olla hyvinki voimaattuva synnytysympäristö 🙂 Ei pidä lähteä moralisoimaan muita, kaikki toimii kuten itse kokevat itselleen ja vauvalle parhaaksi ❤️ ymmärrän myös niitä jotka eivät koe kotisynnytystä omaksi, eikä onneksi kenenkään tarvitse vasten tahtoaan jäädä kotiin synnyttämään 🙂
ShittySarianna says
Niinpä ? Niinku onneksi jo tällöin tajusin, tiedän, että omat ajatukseni pohjautuivat täysin esikoisen syntymään. Nyt on yksi luomusynnytys takana, mutta en itse vieläkään lähtisi kotona synnyttämään. Onneksi ei tarviikaan. ?