Vauvavuosi tapultetu – Tuliko nyt varmasti nautittua tarpeeksi?

“Nauti nyt!”, “Vauvavuosi on elämän parasta aikaa!”, “En vaihtaisi hetkeäkään!”. Lauseet, joita suurin osa meistä vanhemmista on kuullut toivotettavan. Mutta mitä jos ei nautikaan joka hetkestä tai vauvavuosi ei olekaan elämän parasta aikaa? Kuvituksena tekstissä joka kuukausisynttäreinä pojastani otetut kuvat. Jokaisessa kuvassa on jotain, joka kuvaa sen hetkistä kehitysvaihetta tai maailman tilaa (vessapaperit=korona)!

Postauksesta on myös podcast! Kuuntele se alta:

Vauvavuoden helppous tai vaikeus on suhteellista

Toisille nuo meidän elementit olisi tehnyt vauvavuodesta vielä hirveämpää ja toisille helppoa kuin heinänteko.

Mun mielestä mun vauvavuodet on olleet helppoja. Kertauksen vuoksi kerron, että esikoisen vauvavuotena vietettiin ekat kolme viikkoa ennenaikaisen hätäsektion vuoksi vastasyntyneiden teho-osastolla, annettiin maidot nenämahaletkulla viikkoja ja stressattiin painosta. Saatiin aivopieru muuttaa, kun vauva oli 4kk vanha ja ostettiin remppakohde silloin, kun tyttärellämme oli tuskaisin vaihe yöunissa. Kuopuksemme valvoi yöt ensimmäiset neljä kuukautta ja oli niin tyytymätön päivisin kuuden ensimmäisen kuukauden ajan, että jouduin kantaa häntä koko hänen valveillaoloaikansa. Koen silti, että kaikki nämä ovat suhteessa aika kevyttä kauraa, jos vertaa esimerkiksi koliikkivauvoihin (ei tosin ole omakohtaista kokemusta?) tai vauvan sairasteluihin. Olen myös yllättynyt, miten hyvin lopulta kestin väsyä poikani kanssa tai stressiä tyttäreni sairaala-aikana. Toisille nuo meidän elementit olisi tehnyt vauvavuodesta vielä hirveämpää ja toisille helppoa kuin heinänteko.

Nautinko minä vauvavuodesta?

Sillä sekunnilla, kun vauva oppi ryömimään, kitinä lakkasi kuin seinään.

No, nautinko minä vauvavuodesta? Yritin parhaani, mutta neljä ensimmäistä kuukautta olivat kyllä aikamoista selviytymistä vauvan nukkumattomuuden vuoksi. Valitettavasti kahden lapsen äiti ei voi “nukkua silloin kun vauva nukkuu”, vaikka päiväunet kuopuksella sujuikin suht hyvin. Lisäksi vauvan itkuisuus ensimmäiset kuusi kuukautta ja jatkuva kanniskelu päivisin sai välillä aika epätoivoisen olon: Miksi minä en osaa lohduttaa tätä lasta? Miksi en saa pidettyä häntä tyytyväisenä? Mikä minussa äitinä on vikana? Vaikka koenkin olevani huomattavasti rennompi mutsi toisen lapsen kohdalla, pojan tyytymättömyys otti välillä sielusta. Onneksi sillä sekunnilla, kun vauva oppi ryömimään, kitinä lakkasi kuin seinään. Sen jälkeen meillä on asunut 99%:ia ajasta varsin tyytyväinen, hymyilevä ja sosiaalinen poika.

Vauvavuodesta nauttimisen korostaminen luo tahattomasti paineita tuoreille vanhemmille

Olen varma, että nautintoa vauvavuoteen toivottavat ihmiset eivät sano sitä ilkeyttään. Aika kultaa muistoja ja onhan se totta, että vauvavuosi on ainutlaatuista aikaa elämässä. Koska muulloin saat olla töistä pois useamman kuukauden? Olen myös varma, että kaikille tuo lapsen ensimmäinen vuosi ei ole kovinkaan nautinnollista. Syitä voi olla monia tai sitten niitä ei ole sen kummempia, kuten minulla. Minä vain koen nautinnollisemmaksi ajan, jolloin pystyn kommunikoimaan lapseni kanssa paremmin. Kun hän osaa kertoa mitä on vailla tai mikä nyppii eikä minun tarvitse arvailla.

Koenko syyllisyyttä siitä, että esimerkiksi taaperoaika on mielestäni kivempaa?

Nähtävästi jo yksivuotias – ja allekin – osaa ilmaista, mikä kiukuttaa. Yksivuotias poikani alkoi jokin aika sitten eleillä kertoa, milloin haluaa juotavaa ja kiipeää syliini kirjan kanssa, jos kaipaa lukuhetkeä. Hän nostaa kädet kohti kattoa, kun haluaa halin ja härnää siskoa, kun on aika leikittää. Olen jo esikoisen vauvavuoden jälkeen tullut tulokseen, että minä vain NAUTIN enemmän taaperoiästä. Ei kai se ole sen pahempi tunnustus kuin sekään, että tykkää enemmän vastasyntynyt ajasta? Vaikka täytyy myöntää, että pieni tuomitsemispelkoväre kutittelee niskaani, kun tämän tähän kirjoitin. Minä en vain oikein tiedä vieläkään, mitä vauvojen kanssa voi tehdä. Siis muuta kuin pitää heidät hengissä.

Tällä kirjoituksella annan siis teille, jotka ette ole nauttineet joka hetkestä, synninpäästön, vaikka ette sitä oikeastaan tarvikaan. Teidän ei tarvitse nauttia joka hetkestä vauvavuotta ja tietäkää: Parempaa on luvassa!

psst! Lue Valeäidin ihana kirjoitus siitä, mitä sullakin saattaa olla edessä! <3 Liikuttumisvaroitus!