Aika raflaava otsikko, mutta raflaava on tämä kolmevuotiaani ulinavaihekin. Mihin mun lapseni kaunis ääni ja lauseenmuodostustaidot ovat kadonneet? Tällä hetkellä tuolta suusta kuuluu 90%:sti vain aivan saaaaaaairaan ärsyttävää kitinää. Ja vanhemmilla on taas ongelmia osata suhtautua siihen “oikein”.
Lapsi täytti kolme ja normaali puheääni katosi
Sinä päivänä, kun lapsi täytti kolme, hänen normaali puhekykynsä katosi. Ääni vaihtui ruostunutta ovensaranaa muistuttavaksi kitinäksi, sanat alkoivat venymään infernaalisiin mittoihin ja vänkääminen tuli mukaan kuvioihin. Ihan oikeasti oltiin (taas!) miehen kanssa ihan pihalla. En ollut tällaisesta vaiheesta kuullutkaan ja aloin heti syyttämään päivärytmiä tai uniaikoja. No ei se vika niissä ollut, tää vaan on taas joku h*lvetin vaihe!
En ennen tätä vaihetta tiennyt, kuinka monesta asiasta voikaan saada draamaa aikaiseksi
Mökkireissulla sain maistiaisia siitä, kuinka moni asia voikaan olla yhtä aikaa päin persettä. Siis lukemattomat! Kitinän aiheita olivat muun muassa seuraavat:
- Kalat haluaa ruokaa
- Kalat sai liikaa ruokaa
- Vesi on märkää
- Vesi on kylmää
- Vettä on liikaa
- Nurmikko on kovaa
- Nurmikko on märkää
- Sauna on pimeä
- Saunassa on kuuma
- Ulkona on kylmä
- Autossa on kuuma
- Autossa on kylmä
- Salaatti on väkevää
ja lempparini:
- Pipi tuliii (jota ulistiin joka kerta, kun hyttynen puri. Mökillä niitä oli muutama)
Mun on vaikea suhtautua kitinään
Mun mielestä tuohon kitinään on tosi vaikea suhtautua. Ymmärrän, jos on paha mieli jostain, jos sattuu, jos on surullinen tai ikävöi, mutta tommonen kaikista maailman asioista sanominen ulisemalla menee aivan tunteisiin. Oon luvattoman monta kertaa todennut, että “lopeta toi kitinä!”, kun kymmenistä pyynnöistä huolimatta ääntäminen on yhtä hankalaa. Ei siitä ulinasta saa mitään selvää! Oon sentään hieman saanut muutettua tuota lausetta siihen suuntaan, että “puhuisitko ison tytön äänellä?”, mutta aika heikko kehitys tuokin! Ymmärränhän minä, että tämä on kai joku uusi kehityksen vaihe taas, mutta kyllä taas tarvitsisi jonkin kasvatusoppaan tietääkseen, miten olla tilanteissa aikuinen. Osaiskohan kukaan kertoa mulle, mikä tämän muuttuneen kommunikointityylin tarkoitus on ja koska tämä menee ohi?
Tämä on tähän astisista vaiheista hämmentävin: saman sekunnin aikana lapsi on maailman raskain ja rakkain
Ollaan puhuttu miehen kanssa monesti, kuinka tämä vaihe on todella hämmentävä. Ehkä tähän astisista hämmentävin! Itse kerroin, kuinka fiilis lasta kohtaan muuttuu sekunnin välein: välillä hän on maailman ärsyttävin mukelo, mutta sitten seuraavassa hetkessä ihailen häntä ja sitä, kuinka valloittava pikkupallero hänestä onkaan kasvanut. Mieheni korjasi ja sanoi, että tuo tunneskaala tapahtuu välillä saman sekunninkin aikana ja hän oli oikeassa. Esikoinen osoittaa tunteitaan erittäin avoimesti ja kertoo, kuinka tykkää. Senkin tosin välillä kitisevällä äänellä, mikä vähän vie sitä sanoman kauneutta pois…
Olen äiti, joka ei osaa nukkua lastensa vieressä
Lapsen kiitollisuuden puute ärsyttää – Varsinkin jouluna
Eihän tässä äitiydessä voi kun epäonnistua
[…] Kerroin jo aiemmin, kuinka meidän kolmevuotiaalla ääni on muuttunut aika hankalaksi ymmärrettäväksi. Tuon tekstin jälkeen uhmamonttu on vaan syventynyt ja ulina muuttunut sietämättömäksi. Oltiin neuvottomia, joten apuun riensi helmipurkki! […]